Klikkaa ja lue uusin kerholehtemme!
Tervetuloa SPAUK ry kotisivuille Yhdistysesittelymme Lue kerholehteämme Yhdistyksemme historia Galleriamme Turva-automme esittely Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja Linkit
 
Spaukku 1 / 2017 - Päätoimittajan mietteitä

Spaukku 1/2017 Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Näinhän se vuoden ensimmäisen lehden juttuni on alkanut, nyt voi sanoa jo, vuosikymmeniä. Tätä kirjoitellessani ulkona on varsin keväinen keli. Lunta on melkein ikkunoiden alareunaan asti viimeviikkoisen lumimyräkän jälkeen, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja ulkona on kymmenkunta astetta pakkasta. Ei huono.

Viime vuoden lopulla ehdimme sirottelemaan jo tuhkaa päällemme, sillä kerhomme ylpeys, turva-autotoiminta oli loppumassa. Jouduimme myymään erittäin hyvin palvelleen Kugamme pois, koska kerhollamme ei ollut enää taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa tätä vapaaehtoistyötämme rallien ja etenkin rallien katsojaturvallisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi. Sitten tapahtui ihmeiden ihme. Kaksi herrasmiestä tapasivat toisensa ja sattuivatpa keskustelemaan asiasta. Yksi asia johti toiseen ja niinpä meillä on nyt käytössämme uusi turva-auto. Kiitos siitä kuuluu Veholle yhteistyökumppaneineen. Parempaa joululahjaa ei olisi villeissä unelmissakaan voinut toivoa. Toimintamme siis jatkuu, ja varmasti työtä tehdään entistä motivoituneempana ja hymyssä suin.

Moottoriurheiluvuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Suurin jännityksen aihe on ollut tietysti rallin MM-sarja uusine autoineen ja kuljettajavaihdoksineen. Kaikillahan on hyvin tiedossa, että Tommi Mäkinen joukkoineen on tehnyt aivan valtavan hienon työn saadakseen uuden Toyotan iskuun murtamaan perinteisten tallien ylivoiman. Monte ja Ruotsi ovat osoittaneet, että Toyota kulkee, ja Jari-Matti on löytänyt hyvän fiiliksen ja saanut auton mieleisekseen ja tulokset ovat olleet sen mukaisia. Olisiko nyt Toyotan ja Latvalan vuosi? Hännisen Juholla on ollut vaikeampi alku, mutta jatko varmasti sujuu paremmin. Innolla odottelen myös, millaisia tuloksia Esapekka Lappi saa uutukaisella aikaiseksi. Usko hyviin, ellei suorastaan loistaviin tuloksiin on ainakin minulla vahva.

Kotimaiset rallisarjamme ovat myös käynnistyneet. Arctic Lapland Rallyssa saatiin kokea jännittävä loppunäytös ja kisaan saatiin uusi voittaja viimeisen erikoiskokeen huimalla ajolla. Paljon onnea Teemu Asunmaa-Jonne Halttunen hienosta voitosta! Mikkelin Vaakuna-ralli räjäytti potin. Ralli keräsi todella suuret joukot katsojia rallireitin varrelle ja tuntuu, että ralli-innostus olisi heräämässä uudelleen niin vanhojen kuin myös uusienkin rallifanien keskuudessa. Kiitos siitä varmasti kuuluu Esapekka Lapille 0-autotehtävässä, mutta ennen kaikkea Kalle Rovanperälle. Kalle näytti kaikille epäuskoisille, että hän on kuski isolla K:lla. Tämä 16-vuotias superlahjakkuus tuli, näytti ja voitti kisan aivan uskomattomalla ajollaan. Jo ensimmäisen ajopäivän jälkeen hän oli suorastaan nöyryyttänyt kaikkia muita ajomiehiä huikealla suorituksellaan. Toivottavasti Kalle pystyy ajamaan kaikki Suomen SM-kisat ja näyttää taitonsa niissä.

Kesän Neste Rally on varmuudella myös melkoinen yleisömagneetti ja epäilemättä taas Pohjoismaiden suurin yleisötapahtuma. Kannustusta siellä riittää niin Toyotan miehistöille kuin kaikille muillekin. Tiedä vaikka Kallekin olisi siellä mittaamassa nopeuttaan ja antamassa näyttöjään tallipäälliköille. Vai onko näytöt jo annettu?

Aurinkoista kevättä ja ajelkaahan maltilla liikenteessä!

Eerojuhani: Mesellä mennään!

Lagus
 
Enpä olisi vielä alkusyksystä aavistanut mitä loppuvuodelle oli tulossa. Pitkäaikainen toimintamme ralliautoilun turvallisuuden hyväksi oli ensimmäistä kertaa historiansa aikana katkolla. Useiden epätoivoisten yritysten jälkeen ehdimme jo tehdä päätöksen toiminnan lopettamisesta varojen puutteeseen. Ja vain pari viikkoa tuon raskaan päätöksen jälkeen minulle soitti aktiivijäsenemme Harri Savolainen, joka yksioikoisesti ilmoitti, ettei se pojat näin voi mennä. Harri kertoi olleensa etuautopalaverissa, jossa oli otettu puheeksi Spauk ry:n turva-autotoiminnan lakkauttaminen. Paikalla oli ollut myös Harrin rallipiireistä tuntema ystävänsä Mikko Vesala. Mitä lie Harri Mikolle korvaan suputtanut mutta siitä alkoi yhteistyöneuvottelut Veho-konsernin tulosta mukaan turva-autotoimintaamme. Asiat etenivätkin siitä eteenpäin pikavauhtia ja lopputulos on luettavissa tämän lehden sivuilta. Esitän Spauk ry:n puolesta rallimaailman kokoiset kiitokseni Vehon myyntijohtaja Mikko Vesalalle ja jäsen Harri Savolaiselle ja uskon, että näihin kiitoksiin osallistuu koko suomalainen ralliväki.

Rallin MM-sarja on alkanut suomalaisittain erinomaisesti. Jari-Matti on ollut vauhdissa uudella Toyotallaan kauden alun kisoissa. Isot kädet hänelle ja Mäkistommin johtamalle Toyota-tallille.

Isojen poikien taistellessa siitä kaikkein kirkkaimmasta, on taustalla rallimaailman tietoisuuteen ponnahtanut todella lupaava suomalainen. Vasta 16-vuotias Kalle Rovanperä on jo parin vuoden ajan ajanut tosissaan kilpaa isä Harrin opeilla ja tulosta on syntynyt. Viime vuonna Kalle Rovaperä voitti Latvian yleisen luokan mestaruuden. Tämän vuoden alussa varmaotteinen nuorimies sai AKK Motorsportilta poikkeusluvan osallistua alaikäisenä mm. rallin SM-sarjan osakilpailuihin nelivetoisella autolla. Ensimmäisen SM-rallinsa Rovanperä ajoi helmikuussa Mikkelissä. Rovanperä kiitti tilaisuudesta voittamalla kilpailun. Hän ei rengasrikostaan huolimatta antanut mahdollisuuksia SM-sarjan kärkimiehille, vaan meni ja voitti rallin, napaten samalla tukun arvokkaita päänahkoja.

Rallissa on siis palaset kohdallaan. Mutta minkälaiseksi muodostuu meitä suomalaisia yhtä lailla kiinnostava tuleva Formula1 kausi. Ennakkoasetelmat ovat kutkuttavat. Bottas on saanut tilaisuutensa Mercedeksellä ja jahtaa mestaruutta Hamiltonin aisaparina. Myös Kimi on edelleen iskussa. Istuuko uusi Ferrari Kimin käteen ja löytyykö siitä riittävästi kyytiä Mesejä vastaan. Tätä lukiessamme on ensimmäinen kisa takanapäin ja ensimmäiset näytöt tulevalle kaudelle annettu, toivottavasti suomalaisten ehdoilla.

Kevättä, ralleja ja formuloita odotellessa kaikilla on vielä mahdollisuus kirmaista lapin hangille joko hiihtelemään tai kelkkailmaan. Lunta siellä varmasti riittää vielä pitkään.

Lehdistötiedote: Mercedes-Benz GLC rallin uudeksi turva-autoksi

Highslide JS • Suomen Poliisien Autourheilukerho SPAUK sai uuden auto käyttöönsä
• Turvallisuutta lisää Mercedes-Benzin jatkuva neliveto
• Suomalaista näkökulmaa tuo Mercedes-Benz GLC:n tuotannon alkaminen Uudessakaupungissa keväällä

Suomen Poliisien Autourheilukerho on toiminut Suomessa ensisijaisesti arvorallien järjestäjien apuna rallin turvallisuustyössä vuodesta 1988 lähtien. SPAUKin jäsenet suorittavat turva-autotyötä omalla vapaa-ajallaan talkoohengessä antamalla työssään kertyneen kokemuksen ja näkemyksen paikallisten autourheiluseurojen käyttöön. Turva-auton tehtävänä on ajaa rallireitti läpi juuri ennen ensimmäisiä kilpailijoita. Toimeksiannosta riippuen turva-auton tehtävänä on tarkistaa turvallisuuteen vaikuttavat seikat kilpailijoiden tai yleisön näkökulmasta tarkasteltuna. Kilpailijoiden näkökulmasta erityishuomio kiinnitetään rallireitin merkitsemiseen ja asetettujen merkkien vartiointiin tapahtuman aikana. Yleisön näkökulmasta tarkasteltuna huomio keskitetään yleisön turvalliseen sijoittumiseen reitin varrella.

Jatkuva 4Matic-neliveto lisää turvallisuutta

Rallit ajetaan kaikissa olosuhteissa kaikkina vuoden aikoina. Mercedes-Benzin jatkuvatoiminen 4MATIC- neliveto lisää turvallisuutta myös kaikkien haastavimmissa keleissä. Mercedes-Benz GLC:n muita aktiivista turvallisuutta lisääviä varusteita ovat mm. dynaamiset LED-ajovalot. Ne muuttavat valokuviota tilanteen mukaan esimerkiksi siten, että vastaantulevan auton kohdalla kaukovalojen keskitien puoleista valokeilaa varjostetaan häikäisyä estäen ja pientareen puoleinen valokeila pidetään edelleen mahdollisimman pitkänä esimerkiksi tien reunassa kulkevien jalankulkijoiden havaitsemiseksi. Talvikeleillä näkyvyyttä varmistavat lämmitetyt tuulilasin pesunesteen suuttimet.

- Ralli on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista urheilulajeistamme ja Mercedes-Benzin valmistuksen laajeneminen Suomessa tekee maamme teollisuutta edelleen tunnetummaksi. Suomen satavuotisjuhla-vuoden kunniaksi on hienoa saada turva-autoksi auto, jota ryhdytään valmistamaan Suomessa, sanoo Veho Henkilöautojen verkostosta vastaava myyntijohtaja Mikko Vesala.

Yli 20 tapahtumaa vuosittain

SPAUKin turva-auto on varsin suosittu rallijärjestäjien keskuudessa. Alkava vuonna uudelle Mercedes-Benz GLC turva-autolle on varattu jo yli 20 kilpailutapahtumaa. Kilpailuiden lisäksi auto on näytillä useissa messutapahtumissa, jossa yleisö voi tavata yhdistyksen turva-autotoiminnassa mukana oleva jäseniä. Messujen lisäksi SPAUKin jäsenet käyttävät turva-autoa vieraillessaan kouluissa jakamassa liikenneturvallisuustietoutta.

- On hienoa, että saimme uuden, luotettavan yhteistyökumppanin toiminnallemme. Turva-autotehtäviä kaudelle 2017 on tiedossamme jo useita ja odotammekin innolla pääsyä uuden nelivetoisen Mercedeksen ohjaimiin. Kilpailukausi alkaa piakkoin ja todellisiin tositoimiin uusi turva-auto pääsee tammikuun lopussa Rovaniemellä ajettavassa Arctic Lapland Rallyssä, sanoo SPAUK ry:n puheenjohtaja Eero Lagus.

Pauli Heikkola: Kerta kiellon päälle - turva-autotoiminta sai jatkoajan!

Highslide JS Kiitokset aktiivisen jäsenemme Harri Savolaisen ja puheenjohtajamme Eero Laguksen neuvottelujen, SPAUK ry sai käyttöönsä turva-autoksi todella näyttävän Mercedes-Benz GLC kaupunkimaasturin 12. tammikuuta. Auton luovutti Veho Henkilöautojen verkostosta vastaava myyntijohtaja Mikko Vesala Mercedes-Benzin uudessa autotalossa MB Airportissa Vantaan Koivuhaassa.

- Ralli on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista urheilulajeistamme ja Mercedes-Benzin valmistuksen laajeneminen Suomessa tekee maamme teollisuutta edelleen tunnetummaksi. Suomen satavuotisjuhla-vuoden kunniaksi on hienoa saada turva-autoksi auto, jota ryhdytään valmistamaan Suomessa, totesi myyntijohtaja Mikko Vesala luovutustilaisuudessa.

Rallit ajetaan kaikissa olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina. Mercedes-Benzin jatkuvatoiminen 4Matic- neliveto lisää turvallisuutta myös kaikkein haastavimmissa keleissä. Nelisylinterinen ahdettu 170-hevosvoimainen Euro VI-normit täyttävä dieselmoottori tuottaa 400 Nm vääntömomentin, joka siirtyy tiehen 9-vaihteisen automaattivaihteiston kautta. Mercedes-Benz GLC:n muita aktiivista turvallisuutta lisääviä varusteita ovat mm. dynaamiset LED-ajovalot. Ne muuttavat valokuviota tilanteen mukaan esimerkiksi siten, että vastaantulevan auton kohdalla kaukovalojen keskitien puoleista valokeilaa varjostetaan häikäisyä estäen ja pientareen puoleinen valokeila pidetään edelleen mahdollisimman pitkänä esimerkiksi tien reunassa kulkevien jalankulkijoiden havaitsemiseksi. Vehon suunnittelema näyttävä teippaus kruunaa kokonaisuuden. The Best or Nothing !

Ensiesiintyminen F-rallisarjan avauksessa Limingassa

Oulun seudulla toimiva Lakeuden Urheiluautoilijat ry sai tänä vuonna kunnian järjestää kilpailijamäärältään Suomen suosituimman rallisarjan avausosakilpailun. F-rallisarjassa ajetaan kuusi osakilpailua kaksivetoisilla ja vapaasti hengittävillä kilpa-autoilla, joiden kansainvälinen luokitus on päättynyt. Sarjan kuljettajien ajotyyli tehokkaalla kalustolla on erittäin näyttävää, joka takaa yleisön suuren suosion. Loppupisteisiin lasketaan viiden parhaan osakilpailun pisteet.

F-rallisarjan jokaisesta osakilpailusta tuotetaan televisio-ohjelma, joka esitetään MTV3 MAX-kanavalla kolmella eri lähetyskerralla, jonka jälkeen ne ovat nähtävissä myös internetissä.

Osallistujamäärä (110 autokuntaa) jäi oletettua pienemmäksi, lieneekö syynä pitkä matka kilpailupaikalle. Sama ilmiö on näkynyt aikaisemminkin alueella ajetuissa kilpailuissa. Paikalliset ja lähialueiden kuljettajat osallistuivat sankoin joukoin, mutta eteläisen Suomen kuljettajat jäivät kotiin. Harmi. Kilpailu oli kuitenkin yhtä kovaa kuin ennenkin, jokaisesta sekunnista ja voitosta taisteltiin lähdöstä maaliin.

Mersu herätti ansaittua huomiota kilpailutoimistona toimineen Liminganportin liikekeskuksen piha-alueella. Lauantaiaamun tunteina väkeä oli liikkeellä runsaasti, sillä ilmoittautumisten lisäksi paikalliset olivat kauppareissuillaan ja järjestäjille taisi tulla pienoisena yllätyksenä piha-alueen ruuhkautuminen, kun myös traileriyhdistelmiä oli saapunut tankkaamaan Nesteen automaattimittareista. Reipasotteiselle liikenteenohjaajalle olisi ollut käyttöä jo tässä vaiheessa.

"Pääkallokeli"

Etuautojen palaverissa huomautettiin kaikkia yhdessä ja erikseen reitin poikkeuksellisesta liukkaudesta. Lunta oli todella niukasti ja tiepohjat olivat paikoin peilijäässä, kun lauha sää ja tuuli olivat kiillottaneet pinnat liukkaiksi.

Kilpailun johto aikaisti etuautojen lähtöjä erikoiskokeille, näin saatiin lisää ajoaikaa sekä mahdollistettiin myös tarvittaessa reitille pysähtymiset, mikäli merkinnöissä olisi korjattavaa tai muuten jouduttaisiin ohjeistamaan yleisöä tai toimitsijoita.

"Piikkipyöräiset" ja rallivarusteiset nolla-autot sen sijaan suorittivat tehtäviään alkuperäisen aikataulun puitteissa.

Tarjolla oli viisi erikoiskoetta, lyhin 6.2 ja pisin peräti 22.8 kilometriä. Reitin kokonaispituus oli 180 km.

Reitti oli varoitetun liukas, pidon puuttumisen havaitsi selvästi, vaikka Mersumme oli varustettu uusilla markkinoiden parhaimmilla Nokian nastarenkailla. Huolellinen aktiivinen ajaminen riittävän alhaisilla nopeuksilla piti niin sanotut oho!-tilanteet poissa.

Täälläkin katsojat olivat keskittyneet tiettyihin paikkoihin, joissa oletettiin nähtävän näyttäviä suorituksia laajalla skaalalla. Muuten erikoiskokeiden varrella oli vain yksittäisiä tienvarsiasukkaita, koska väliteitä oli normaalia vähemmän.

Maisemointi viivästytti aikataulua

Kilpailupäivä sujui viimeiselle ja pisimmälle erikoiskokeelle saakka aikataulun mukaisesti ja etuautoille annetut varhaistetut lähtöajat todettiin tarpeellisiksi.

Reittiä kiertänyt ratamestari havaitsi kuitenkin EK 5:llä pitkän suoran päässä tehdyn "maisemoinnin", joka nykyisen ohjeistuksen mukaan vaati huomiomerkin lisäämisen ennen paikkaa tien molempiin reunoihin sekä toimitsijan vahdiksi. Lisäksi jokaiselle kilpailijalle ilmoitetaan merkinnästä sekä sen sijainnista erikoiskokeen lähdössä ja kilpailijat kuittaavat tiedon saaduksi.

Edellämme ajanut kilpailun johto ei antanut suorituslupaa erikoiskokeelle ennen kuin vasta merkkien ollessa paikoillaan. Tämä viivästytti aikataulua kuitenkin vain reilulla 15 minuutilla, mikä oli kiitettävä suoritus erikoiskokeen järjestäneeltä autourheiluseuralta (Scuderia Palas), joka toimi tilanteessa ripeästi AKK:n turvatarkkailija Markus Silfvastin toimintaohjeiden mukaisesti.

Termi maisemointi tarkoittaa sitä, että oletettua tielinjaa muutetaan juuri ennen kilpailijoita poistamalla aluskasvillisuutta, pensaikkoa tai jopa puustoa siten, että tie näyttäisi jatkuvan muokattuun suuntaan. Kielletyn toiminnan tarkoituksena on saada yllättäviä tilanteita kuljettajaparille. Eli käytännössä lukuisia ulosajoja.

Maisemointi on tuomittu yksiselitteisesti lajia ja jopa kilpailijoiden turvallisuutta vahingoittavaksi toiminnaksi ja sen havainnointiin on kiinnitetty erityistä huomioita viime vuosina ja muutamista tapauksista on nostettu jopa rikosprosesseja.

Ylivoimainen yllätysvoittaja

Neste Revonlahti Rallin voitti ylivoimaisesti Laihian urheiluautoilijoita edustanut Henri Niemi, kartanlukijanaan seurakaveri Mika Lemmetti. Eroa kakkoseen, Suonenjoen Ua:n pariin Juha Rytkönen - Jari Laukkanen tuli peräti minuutti ja kuusi sekuntia, joka on tässä sarjassa lähes ikuisuus. Kolmospokaalit vei Kajaanin Ua:n Teijo Karjalainen - Risto Kemppainen.

Niemi ja Lemmetti ajoivat niin sanotusti muille jäljet selkään. Kaksikon huima vauhti oli yllätys lajia aktiivisesti seuraaville. Kärkikolmikko ajoi Opel Astroilla, joten etuveto oli yliveto.

Kokonaisuudessaan F-rallisarjan avausosakilpailu sujui ihan hyvin. Toki jälkipalaverissa löytyi kehitettäviä seikkoja ja kommentoitavaa, mutta näinhän sen loppupeleissä pitääkin olla. Täydellistä kilpailua ei käsittääkseni ole vielä toistaiseksi koettu. GLC:n neitsytmatka lisäsi mittarilukemaa yli 1400 kilometrillä. Kauas on pitkä matka.

Kukkis: Turvatarkkailijana Arctic Lapland Rallyssa

Highslide JSToimenkuvasta

Turvatarkkailija –nimike syntyi vuosia sitten, kun valvojat jäivät unholaan ja heidän tehtävänsä jaettiin kahteen eri osa-alueeseen. Näin syntyi tuomariston puheenjohtaja ja turvatarkkailija. AKK nimeää turvatarkkailijan jokaiseen ralliin ja hänen tehtävänsä on varmistaa turvajärjestelyiden riittävyys, turvasuunnitelman toteutus ja sääntöjen noudattaminen kilpailun turvallisuuden kannalta. Kilpailussa saa käyttää vain turvatarkkailijan hyväksymiä erikoiskokeita ja niiden turvajärjestelyt on toteutettava hänen hyväksymällään tavalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu kaiken reittiä / kilpailijoita koskevan materiaalin tarkastaminen ennakkoon. Näin sanotaan rallin säännöissä.

Miten ajauduin turvatarkkailijaksi

Omalta kohdaltani kaikki alkoi joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun HeiUA järjesti Itä-Häme rallin ja siihen tarvittiin turvallisuuspäällikköä. Jonkun heitto, että ”Kukkishan voi olla turvallisuuspäällikkö ammattinsa puolesta” sai minut pienen miettimisen jälkeen lupautumaan porukan sopivasti painostaessa. Sillä tiellä ollaan edelleen, HeiUA:n järjestämissä ralleissa titteli vaan on muuttunut turvallisuusjohtajaksi. Paneuduttuani rallin turvallisuusvaatimuksiin ja luultuani osaavani siltä alalta jotain, osui silmiin ilmoitus missä AKK haki rallin turvatarkkailijoita seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Laitoin hakemuksen, tulin valituksi ja homma jatkuu edelleen. Tosin turhat kuvitelmat osaamisesta karisivat melko pian varsinaisen pestin alkaessa, mutta vuosien varrella jotain on ehkä jäänyt minunkin harvaan päähän. Tosin edelleen tämä on opettelua, eikä tähän virkaan koskaan täysin valmistukaan, mutta nykyään pääasiat saa kilpailunjärjestäjien kanssa soviteltua kaikkia tyydyttäväksi paitsi merkkauslinjaa, jota ei koskaan saa kaikkia tyydyttäväksi.

Tehtävän hoitoa Arctic Lapland Rallyssa

Olin nimettynä turvatarkkailijana tämän vuoden Arctic Lapland Rallissa tammikuun lopulla. Paikalla oli luonnollisesti myös Spauk uudella ”turva mersulla” ensin valvomassa nuotitusajan nopeuksia ja sitten kisapäivinä tarkastamassa, että kaikki sujuu suunnitelmien ja lain kirjaimen mukaan. Itse varasin viikon ralliin Rovaniemen ympäristössä ja sama aikataulu oli myös Spaukilla. Liftasin Heinolan kohdalla Mersun kyytiin ja niin matkamme vei suoraan Kuopion kautta (haettiin Matti kyytiin) kilpailukeskuksena toimivaan Pohjanhoviin. Normaalista poiketen en nyt ollut tehnyt ennakkokäyntiä katsomaan erikoiskokeita ja tämä johtui siitä, että ajettiin samat erikoiskokeet kuin viime vuonna, jolloin olin ne nähnyt ja merkintäkin oli sovittu ja toteutettu viime vuoden pohjalta, ainoastaan ajojärjestys oli muutettu ja pari pätkää oli saanut muutaman kilometrin lisää mittaa.

Tapahtumia ennen kilpailua

Tiistai, keskiviikko ja torstain aamupäivä kuluivat reittijohtajan kanssa maastossa eli erikoiskokeita, tankkausalueita ja tiekirjaa tarkastaen. Keskiviikkona pohjoisen Suomen tavoitti todella kova tuuli ja hienoinen lumisade. Liikuimme silloin Kemijärven suunnalla ja hieman kello 14 jälkeen lähdimme ajamaan 52 km:n mittaisen Ristilammen erikoiskokeen läpi ja siitä menimme Kemijärvelle nauttimaan iltapäiväkahvit. Suunnitelmissa oli ajaa Hanhikoski ja palata sitten Rovaniemelle. Toisin kuitenkin kävi, kahvilta lähdettyämme puhelin pirisi ja siellä pyydettiin apua. Kilpailijapari oli juuttunut Ristilammella lumikinokseen niin tiukasti, että he eivät omin avuin päässeet liikkeelle. Soittaja kertoi, että siellä on lunta tiellä niin paksulti, ettei siitä pääse nuottiautolla läpi. Ihmettelimme hiukan tilannetta koska olimme itse ajaneet tuon erikoiskokeen vasta pari tuntia sitten ja silloin ei ollut mitään ongelmia päästä siellä kulkemaan. Paikannettuamme tämän kilpailijaparin sijainnin lähdimme välitietä mahdollisimman lähelle ja siitä vastakarvaan tapahtumapaikalle. Sinne ajellessa näimme, että lunta oli tosiaan tuiskuttanut paikoin todella paljon. Päästyämme muutaman kymmenen metrin etäisyydelle tästä juuttuneesta kilpailijaparista totesimme, että tielle on tuiskuttanut puolesta metristä metriin kinoksia. Yritimme lapioida tielle sen verran uraa, että olisimme voineet hinata kilpailijaparin irti kinoksesta, mutta totesimme lapioinnin aivan turhaksi. Kun oli lapioinut metrin matkan ja katsoi taakse, niin tuuli oli puhaltanut tämän jo lapioiduin uran uudelleen tukkoon. Nyt kello oli jo yli 16 ja reittijohtaja alkoi järjestellä aurakalustoa paikalle. Samalla soi puhelimeni ja siitä soitosta selvisi, että samalla erikoiskokeella ennen tätä paikkaa oli jumissa toistakymmentä kilpailijaa. Lohduttelin heitä, että pitävät autot käynnissä ja odottavat, koska aura on tilattu ja muuta ei voida tehdä. Pienen neuvonpidon jälkeen reittijohtaja laittoi Kemijärven suunnan erikoiskokeet nuotituskieltoon niin pitkäksi aikaa, että ne saadaan aurattua. Vaikka tämä kielto välitettiin kaikille kilpailijoille kilpailunjärjestäjällä olevan hienon tekstiviestipalvelun kautta, joku oli uhmannut kieltoa ja pyyteli apua vielä klo 20 aikoihin Hanhikosken erikoiskokeelta. Kilpailijaparia kehotettiin tilaamaan hinausauto ja samalla kerrottiin, että aura on liikkeellä ja tulee Hanhikoskelle kunhan ehtii.

Testi ek

Torstaiksi tuuli oli laantunut, lumisade loppunut ja auraajat saaneet kaikki erikoiskokeet ajettavaan kuntoon. Nuotitus jatkui aamupäivän ja seurasimme kilpailijoiden ajelua Aittajärvellä. Iltapäivällä olikin sitten jo testierikoiskoe tarkastettavissa turvallisuuden näkövinkkelistä ja siellä toiminta voitiin aloittaa aikataulun mukaisesti klo 13.00. Paljon näytti olevan halukkuutta käyttää tämä testierikoiskokeen antama mahdollisuus hankkia tuntumaa ajamiseen.

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus käynnistyi varsinaisesti klo 16.00 vaikka ahtimia oli sinetöitykin jo aamusta lähtien. Sananmukaisesti turvallisuustarkastus painottui turvallisuusvarusteiden tarkastamiseen, mm. kuljettajien ajovarusteet tarkastettiin perusteellisesti erillisellä pöydällä. AKK:n pääkatsastaja ja kilpailun katsastuspäällikkö joukkoineen työskentelee turvallisuustarkastuksessa, mutta turvatarkkailijana olen pitänyt tapanani käydä katsomassa, miten missäkin kilpailussa toimitaan vaikka tämä ei turvatarkkailijan raportoitaviin kohteisiin kuulukaan.

Torstaina klo 20.00 oli ensimmäinen tuomariston kokous ja siellä turvatarkkailijan on oltava läsnä. Näin varsinainen kilpailu alkoi turvatarkkailijan osalta.

Reitillä

Perjantaina olikin ensin tehtävänä seurata etuautopalaveri ja sitten suunnitelmien tarkastusta luonnossa. Ennen kilpailijoita turvatarkkailijan tehtäviin kuuluu kiertää reitti reittijohtajan kanssa ja antaa erikoiskokeille suorituslupa, mikäli ne vastaavat suunnitelmia ja turvallisuusasiat on kunnossa.

Lauantaina aloitettiin jo aamuvarhaisella. Lähdimme liikkeelle jo ennen kuutta. Kunnolla ei ollut uni karissut silmistä, mutta matkalla yöparkista huoltoalueelle huomasimme yhden tiekirjaan merkityn kääntymismerkin puuttuvan. Tämä puute korjattiin ja jatkoimme huoltoparkin kautta maastoon. Edellämme menneet ratamestari ja turvallisuuspäällikkö jatkoivat lauantainakin laadukasta työtään ja tehtäväksemme jäi todeta kaiken olevan suunnitelmien mukaisessa kunnossa erikoiskokeilla ja näin voimme ilmoitella johtokeskukseen erikoiskokeiden olevan valmiita vastaanottamaan kilpailijat.

Maali

Aikanaan tuli ilta ja saavuimme Lordi-aukiolla sijaitsevaan kilpailun maaliin. Nyt oli vuorossa toinen tuomariston kokous ja sen jälkeen turvatarkkailijan osuus kilpailussa on ohi, mikäli kaikki kilpailijat ovat suorittaneet viimeisenkin erikoiskokeen, eikä ole sattunut loukkaantumiseen johtaneita tapahtumia kilpailupäivän aikana.

Tehtävää vielä kilpailun jälkeenkin


Tehtävät eivät suinkaan lopu tähän, vaan seitsemän vuorokauden kuluessa turvatarkkailijan on annettava omalta osaltaan kirjallinen raportti kilpailusta lajipäällikölle / lajiryhmälle, tuomariston puheenjohtajalle ja kilpailun järjestäjälle. Kun tämäkin velvoite on hoidettu voi turvatarkkailija huokaista ja odotella seuraavaa nimettyä tehtävää.

Kaukis ja Jussi: Arctic Lapland Rally 2017

Highslide JS 52. Arctic Lapland Rally ajettiin totuttuun tapaan tammikuun lopulla. Nyt päivämäärät olivat 26.-28. Tämä vuoden ensimmäinen SM-rallisarjan kilpailu ajettiin poikkeuksellisesti sellaisissa olosuhteissa, joihin minä en ainakaan ollut tottunut. Nyt ei ollut pakkasta juuri nimeksikään ja muisto vain oli yli kolmenkymmenen asteen pakkaset. Tosin luonto näytti kyllä voimansa tälläkin kertaa, mutta siitä tuonnempana.

Reitti oli kuitenkin säilynyt suurin piirtein samanlaisena kuin viime vuonnakin. Erikoiskokeet olivat tuttuja; Aittajärvi, Mäntyvaara, Sarriojärvi, Hanhikoski, Siikakämä, Kaihuavaara, Heinunkierto ja Ristilampi. Näistä Mäntyvaara Rovaniemen raviradalla ja sen ympäristössä ajettiin useampaan kertaan. Siellä sijaitsi myös rallin huolto.

Pituutta tälle koko reitille tuli yhteensä komeat 830,80 kilometriä! Erikoiskokeitakin oli 251,61 km, joten mistään kyläkilpailusta ei todellakaan ole kysymys. Nyt pisin erikoiskoe Ristilampi oli 52 kilometriä pitkä johtuen tietysti järjestyksessään 52. ”Tunturista”. Erikoiskokeista pari sijaitsi Ranuan tien varressa, yksi Vanttauskoskella ja loput Kemijärven länsipuolella.

Arctic Lapland Rally 2017Kilpailuun oli hyväksyttyjen listalla yhteensä 152 kilpailijaparia ja heistä ilahduttavan monta oli ulkomaalaisia pareja kokemassa tätä Lapin eksotiikkaa ja seikkailua.

Kauas on pitkä matka

Matkaan lähdimme jo edeltävänä sunnuntaina kolmen miehen voimin. Jussi ja Kukkis lähtivät matkaan Heinolasta ja itse nousin uutukaisen Mersun kyytiin Kuopiosta. Koska matka on pitkä, väliyövyimme Oulussa. Mersua näet käytimme maanantaina esittäytymässä paikallisen Vehon toimipisteessä pienelle valikoidulle joukolle.

Ennakkotutustuminen reittiin

Maanantaina olimme sitten jo Rovaniemellä kilpailutoimistossa tervehtimässä tuttuja rallinjärjestäjiä. Sieltä saimme myös tarvittavan kisamateriaalin ja reittijohtaja Juha Kenttämaalta nuotit niin harjoittelujakson kuin kilpailunkin ajaksi.

Valvonnan aikana ei tullut mitään sellaisia asioita tietoomme, joihin olisimme joutuneet puuttumaan. Kilpailijat ajoivat maltilla ja nopeusrajoituksia noudatettiin esimerkillisesti. Toki lumisade ja oudot olosuhteet saattoivat tehdä tepposiaan varsinkin ulkomaisille tähän eksoottiseen kilpailuun osallistujille. Lumipenkka kun saattaa imaista yllättävänkin nopeasti kulkijan pois tieuralta. Niistä kuitenkin selvittiin hyvin yhteisvoimin ja matka jatkui.

Mersu, tientukko? Mitä? Pitää paikkaansa. Nimittäin keskiviikko iltapäivällä yltyi sellainen lumisade ja jopa myrskyinen tuuli, että sellaista en ainakaan minä ole koskaan eläessäni kokenut. Lunta tuli vaakatasossa ja paljon. Mekin saimme johtokeskukselta Kukkiksen välittämänä tiedon, että nimenomaan kilpailun pisimmällä Ristilammen erikoiskokeella oli tullut niin paljon lunta, että sinne oli jäänyt mottiin parikymmentä autoa miehistöineen. Siispä pikainen vilkaisu karttaan ja menoksi.

Arctic Lapland Rally 2017Lunta satoi niin paljon, että oli vaikea välillä nähdä, missä tieura meni. Onneksi meillä oli alla nelivetoinen ja korkeamaavarainen Mersumme, jolla pääsimme isoa tietä kairaan johtavan pikkutien tukkeeksi, ettei sinne enää kukaan kilpailijapari pääsisi.

Taidettiinpa siellä katsella myrskyä kolmisen tuntia ennen kuin paikan ohi ajoi kauan kaipaamamme suuri pyöräkuormaaja kärkiauran kanssa mennessään meillekin tietä auraten. Turhaan olivat kilpailijat yrittäneet kaivaa autojaan nietoksista ja yhtä turhaa olivat myös muutkin lähestymiset maastureilla apua tarvitsevien luo. Pitää olla kunnon järeä kalusto, jolla homma hoituu. Niin hoitui tämäkin ja lopulta kaikki pääsivät onnellisesti kairasta pois. Tämä tarkoitti myös sitä, että joillekin erikoiskokeille meneminen päätettiin kieltää keliolosuhteiden takia. Aikanaan sitten erikoiskokeet saatiin aurattua ja kilpailijoille annettiin lisäaikaa ennakkotutustumiseen mainitusta syystä. Saattoipa siinä joillekin tulla pitkiä päiviä ja öitä nuotteja tehdessä.

Ennakkotutustumispäivien aikana me ennätimme onneksi kiertää koko reitin läpi ja matkan aikana teimme tietysti omia merkintöjämme tiekirjaan tulevaa kisaa ajatellen.

Kilpailu

Arctic Lapland Rally 2017Kilpailun ensimmäisenä päivänä ajettiin viisi erikoiskoetta (149,12 km). Ennen reitille lähtöä mietimme, miten pysyisimme kilpailujärjestäjän määrittelemässä aikataulussa, sillä erikoiskokeet olivat todella pitkiä ja siirtymiäkin oli, sillä autossamme ei ollut piikkipyöriä kuten aikaisempina vuosina. Muut etuautot ja kilpailijat kun ajavat reitin aivan eri tahtiin kuin me.

Miettimisemme oli aivan turhaa, sillä Mersumme alla olleet Hakkapeliitta 8 nastoitetut talvirenkaat pitivät kuin tauti. Koko kilpailun aikana ei ollut lähelläkään tilannetta, jossa olisimme kaivanneet piikkipyöriä. Turhaan nämä kotimaiset renkaat eivät ole testivoittajia.

Kun nyt meni kehumisen puolelle, niin kehua pitää kyllä auton omia valoja ja autoon asennettuja Seekerin lisäkaukovalojakin. Kyllä valoilla ja valoilla on eroja. Nyt nimittäin näkee.

Ensimmäisen ajopäivän jälkeen autot ajettiin yöksi parc fermee-alueelle keskustan ostoskeskuksen parkkihalliin, jossa ne saivat yön aikana sulaa seuraavan päivän koitosta varten.

Toisenakin päivänä ajettiin todella lumisissa, mutta kauniissa talvimaisemissa. Ollessamme Kaihuavaaran erikoiskokeella tunsimme, että nyt ei kaikki ollut oikein, sillä kaunottaremme kulku oli vaivalloista ja mittaristoon syttyi keltainen merkkivalo häiriötilan merkiksi. Onneksi pääsimme hiljalleen ajellen takaisin Rovaniemelle. Mercedeksen huolto-organisaatiolta saimme tiedon kyselyymme, että viisainta on jättää nyt leikki kesken lisävaurioiden välttämiseksi. Autossa oli jokin sähköhäiriö, johon ei ollut silloin saatavilla apua.

Eihän siinä sitten muu auttanut kuin ilmoittaa johtokeskukseen keskeytyksemme ja siirtyä majoitustiloihin selvittämään, miten jatkossa menettelemme. Kotiin kun meillä kolmella kuitenkin oli tarkoitus päästä.

Mercedeksen hätäpalvelun kautta saimme sovittua mallikkaasti, että automme jäisi Rovaniemelle paikallisen edustajan pihaan ja kotimatkalle saisimme vuokra-auton. Auto toimitettiinkin pian hotelillemme, ja kaikki oli hyvin. Kotiin ajelimme herroiksi mustalla uudehkolla E-sarjalaisella. Varsin mukava matkakumppani sekin.

Lopuksi

Kiitos Rovaniemen Urheiluautoilijoille yhteistyökumppaneineen hienosta kisasta. Voittaja ratkottiin viimeisellä erikoiskokeella. Samalla tuli todistettua se, että kilpailu on ohitse vasta sitten, kun ruutulippu heilahtaa viimeisenkin erikoiskokeen maalissa.

Erityisen mukavaa oli huomata, kuinka paljon innokkaita järjestäjiä löytyy myös muista seuroista auttamaan näin suuren kilpailun järjestämisessä. Mukana on myös ilahduttavan paljon nuoria.

Arctic Lapland Rally on monella tapaa suuri seikkailu. Kun sen kerran kokee, niin aina sinne vaan tekee uudelleen mieli lähteä. Täytyy sanoa, että autokuntamme on hyvin moneen kertaan kokenut tämän elämyksen, sillä partiomme nuorempikin jäsen oli nyt mukana jo yhdeksättätoista kertaa!

Kaukis: Juhlaruokaa herkuttelijoille Arktiseen malliin

Arctic Lapland Rally 2017 Arctic Lapland Rallyn aikaan tapasimme pari kulinaristia, jotka olivat sulkumiehen vaativassa tehtävässä erään erikoiskokeen alussa ihan tasan keskellä erämaata. Paikkaa lähestyessämme saatoimme haistaa jo kaukaa herkullisen ja varmasti suussa sulavan ruoan huumaavan tuoksun. Vesi kielellä lähestyimme alan mestareita, josko vaikka oppisimme jotain erityisiä lappilaisia saloja.

Herrat olivat varsin taidokkaasti rakentaneet erämaahan keittiön, jossa kovakaan tuuli ei haittaisi herkkujen valmistamista. Katoksen virkaa toimitti kuvassa mainittu pahvilaatikko, joka varsinkin purettuna menee hyvinkin pieneen tilaan kuljetusvälineessä. Siitä vaan laatikko kasaan ja kas, ulkoilmakeittiö on valmis. Keskelle laatikkoa asennetaan matkamallinen sprii- tai kaasukeitin. Kaasukeitintä kuulemma suositellaan, ettei tulisi mieleen spriille muuta käyttöä.

Keittimen päälle laitetaan kunnon valurautainen paistinpannu ja pannulle rohkeasti pekonit ja makkarat sulassa sovussa paistumaan. Jos haluaa oikein snobbailla, kuten kuvamme kulinaristit, eväät voi syödä mukavasti muovilautasilta ihan vain haarukkaa apuna käyttäen. Jos lisätyökalut ovat tarpeen, niin joka miehellähän erämaissa on puukko mukanaan, jolla sitten voi pieniä evästä sopiviksi suupaloiksi. Kaiken tietysti kruunaa sinappi, jota onneksi on saatavilla alan herkkuliikkeissä miedosta aina tuliseen asti. Joku viisas onkin sanonut, että makkaraa syödään vain siksi, että voi syödä myös ulkopuolisin silmin säällisesti sinappia.

Tällaisen aterian kyytipojaksi sopii erinomaisesti musta, tarpeeksi vahva kahvi. Tässäkin suositeltiin nokipannukahvia. Jokainen tällaista herkkuruokaa syönyt tietää, kuinka jumalainen olo siitä seuraa. Mieli on virkeä, eikä väsytä yhtään. Ilkeämielisimmät vain kasvisruokaan tottuneet kehtaavat väittää, että moinen ruoka muka närästäisi. Ei muuten pidä paikkaansa, tai ei ainakaan montaa päivää. Se on vain kateellisten puhetta.

Valitettavasti emme ehtineet herrojen herkkuja tarjouksista huolimatta maistella, sillä meidän oli jouduttava matkaan tehtäväämme suorittamaan. Joka tapauksessa vielä kerran paljon kiitoksia tarjouksesta ja hyvää kevättä heille. Toivottavasti he ovat retkeltään jo malttaneet kotiin lähteä.

Jari-Pekka & Seurahuone rallit 2017

Jari-Pekka & Seurahuone rallit 2017F-Rallisarjan jatkui Heinolassa helmikuun alussa. 130 kilpailijaparin lukemaa on pidettävä vähäisenä, sillä yleensä 'äffäläisten' kisat keräävät lähes täydet osallistujamäärät. Vähälumisen talven haasteet olivat kaikilla tiedossa, joten nyt ei voinut pelastaa ylikovaa vauhtia penkkoihin nojaamalla.

Kilpailun voittoon 50 sekunnin erolla ajoi Opel Astralla Juha Rytkönen - Jari Laukkanen. Joonas Kolehmainen - Timo Heikkilä Toyota Starletilla kakkosina ja kolmospokaalit parille Markus Hellström - Ari Kurppa (Volvo 240), jotka jäivät voittajasta jo puolitoista minuuttia.

Historic Rally Trophyn (HRT) sarjakausi mallia 2017 alkoi Savonlinnasta helmikuun 11. päivänä. Täälläkin kilpailijamäärä oli tavallista pienempi, kun ilmoittautuneita oli 111 autokuntaa. Näistä vain 57 oli historic-kilpureita. Kalustoa kyllä löytyy runsaasti, mutta niitä ei vaan enää näy "viivalla" takavuosien tapaan. Syitä lienee muitakin kuin yleisesti käytetty termi taloudellinen taantuma.

HRT-kilpailuissa ajetaan yleiskilpailuvoitoista neljässä eri ikäluokassa (Historic -69, -75, -81 ja -90). Kuitenkin lajin harrastajille yleiskilpailusijoituksia tärkeämpiä ovat luokkatulokset, sillä eri ajankohtien kilpa-autoissa on suuria eroja ja luokkien sisällä voimasuhteet ovat tasaisemmat. Tästä huolimatta kilpailun nopein kuljettaja yleensä mainitaan tuloksissa alan julkaisuissa.

Niin nytkin: Seurahuone Rallin nopeinta vauhtia erikoiskokeilla piti Anjalankosken urheiluautoilijoiden Janne ja Harri Kanerva ikäluokan -75 Volvo 142 S:llä.

SM Vaakuna Ralli Mikkelissä 17.-18.2.2017

SM Vaakuna Ralli Mikkelissä 17.-18.2.2017 Tämän vuoden SM Vaakuna Ralli oli minulle ja Hannulle jo neljäs vuosi peräkkäin. SM-osakilpailun ohella Mikkelissä ajettiin myös Baltic Rally Trophy - osakilpailu, joka oli tuonut myös kansainvälisiä kilpailijoita mukaan. Mielenkiintoa lisäsi myös erikoisluvan saaneen Kalle Rovanperän osallistuminen kilpailuun.

Alunperin tarkoitus oli startata Mikkeliä kohti jo torstai-illalla, mutta työvuorojärjestelyjen takia lähtö jäi vasta perjantai aamulle. Veholta oli järjestetty meille sijaisauto varsinaisen turva-auton ollessa huollossa. GLC:n virkaa toimitti Mersun B-sarjan nelivetoversio 7-pykäläisellä automaattivaihteistolla. Autoa noutaessani sain pikaisen opastuksen Mersun sielunelämään, joka varustelun määrästä johtuen tuli tarpeeseen. Auto osoittautui mainioksi menopeliksi ja punainen väri toi muistoja aiemmista turva-autoista.

Perjantai

Perjantai-aamulla kello 07.00 starttasimme kohti Mikkeliä. Keli oli talvinen. Lunta satoi lähes koko matkan. Itseltäni tuo lumisade jäi huomaamatta maksaessani edellisen yövuoron univelkaa nukkumalla “pelkääjän” paikalla. Mikkeliin saavuttuamme noudimme kilpailumateriaalin ja suuntasimme reitille nuotituksen valvontaan.

SM Vaakuna Ralli Mikkelissä 17.-18.2.2017Perjantaina ajettiin kilpailun kaksi ensimmäistä erikoiskoetta, joista ensimmäinen oli yleisöerikoiskoe Mikkelin raviradalla. Tätä ennen pidettiin etuautopalaveri. Perinteisesti raviradalle oli järjestetty yleisölle laadukasta ohjelmaa, josta vastasi SEB FMX - Stunt Show sekä B-ryhmän Audi Quattro S1 esittelyajo. Auto oli lähes samanlainen, jolla Hannu Mikkola ajoi Monte Carlossa vuonna -86. Näytös huipentui komeaan ilotulitukseen.

Yleisöerikoiskoe ajettiin parilähtönä ja tänäkin vuonna meidän parina ajoi JOHTO-auto samalla miehistöllä kuin edellisvuonna. Edellisenä vuonna ajoimme ruutulipun ohi ennen JOHTO-autoa ja ilmeisesti se oli jäänyt heidän mieleen. Noin neljä sekuntia ennen valojen vaihtumista JOHTO ampaisi EK:lle vilppilähtönä. Tunnollisina turva-automiehistönä emme sortuneet Hannun kanssa samaan, vaan lähdimme asianmukaisesti liikkeelle ilman vilppiä. Suotakoon tämä voitto heille :). Ensimmäinen kilpailupäivä päättyi kahden EK:n jälkeen Rovanperän lähes kymmenen sekunnin johtoon! Melkoinen avaus ensimmäisessä Suomessa ajetussa rallissa.

Lauantai

SM Vaakuna Ralli Mikkelissä 17.-18.2.2017Lauantaina edessä olisi seitsemän EK:ta, joten tuhti tankkaus aamiaispöydässä oli tarpeen. Automme varustuksesta puuttui perinteinen valopaneeli ja sen sijaan katolle asennettiin magneettivilkku. Sireenin ääni korvattiin aktiivisesti auton omalla äänimerkinantolaitteella. Vaikka puutteellisten varoitusvalojen sekä äänien vaikutus yleisöön ei ollut samanlainen kuin varsinaisessa turva-autossa, kilpailupäivä sujui hienosti, eikä edes ennätysmäärä yleisöä tuottanut ongelmia. Muutaman kerran omasta, sekä johdon aloitteesta jouduimme kehottamaan yleisöä siirtymään turvallisemmalle katselualueelle. Jälleen tuli huomattua, että suomalainen ralliyleisö on fiksua porukkaa ja ymmärtää, niin oman, kuin kilpailijoiden turvallisuuden.

Sitten itse kilpailusta. Koko kilpailun ajan kärjessä oli tuttuja nimiä. Yksi uusi nimi sieltä kuitenkin löytyi, Kalle Rovanperä, joka ajoi johtopaikalla lähes koko kilpailun ajan. Edes rengasrikko ja siinä menetetty 30 sekuntia ei lannistanut nuorta lupausta, vaan kilpailun maalissa tuo mopoauto-ikäinen kaveri korjasi potin ja ruiskutti ilmeisesti alkoholitonta kuohujuomaa :) UPEA SUORITUS!!

Vuosien aikana Mikkelin SM-rallin järjestäjät ja alueet ovat tulleet tutuiksi. Kilpailulla on erinomaiset puitteet ja järjestäjät ovat aina mukana positiivisella asenteella. Mikkeliin on aina mukava mennä! :)

Keski-Karjala Ralli 25.2.2017 Kiteellä

Keski-Karjala Ralli 25.2.2017 KiteelläKeski-Karjalan urheiluautoilijat järjestivät F-rallisarjan kolmannen osakilpailun, joka ajettiin Kiteen ympäristössä lauantaina 25. helmikuuta. Jaossa olivat viimeiset talvikauden pisteet.

130 kilpailijaparia lähti kamppailemaan maineesta ja kunniasta alueen tunnetusti kimuranteille teille. Nyt talvikelit olivat parhaimmillaan, lunta ja penkkoja riittävästi, ajoittain auringon paistetta ja mittarilukema -10 asteen molemmin puolin.

Ennakkosuosikin viitta oli asetettu tukevasti järjestävän seuran Vesa Hirvosen hartioille. Tunnetusti nopea BMW-kuljettaja oli saanut kannattajat liikkeelle 'Suhmuran Saintzi' banderolleilla varustautuneina.

Toisen Vesan (=Vesa Ilmarin) piti hoidella turva-autokeikan yhdessä Sarin kanssa, mutta Veskun työpanosta tarvittiin Lahden MM-hiihdoissa niin totaalisesti, ettei hän valitettavasti päässyt testaamaan punaiseksi vaihtunutta Mersua. Vesa joutui tällä kertaa tyytymään mönkijän tarjoamaan kyytiin. Eihän sekään ollut ihan huono liikkumaväline. Sari kuitenkin lohdutti päivän mittaan Vesa Ilmaria sähköisillä tilanneraporteilla reitiltä.

Kannus, Tikkala, Tuohtaa, Papinniemi ja Himo

Viisi erikoiskoetta, lyhin ensimmäisenä (10.59 km) ja pisin viimeisenä (21.47 km). Ensimmäinen kilpailija starttasi klo 11:01 Kiteen torilta. Huolto ja tauko EK 3:n jälkeen iltapäivällä Kiteen koulukeskuksessa, jonne myös maaliin päässeet kilpailijat saapuivat kello 17 alkaen.

VIP-autoa kuljetti Kosti Katajamäki, joka oli saanut kertomansa mukaan seitsemän vuoden kilpailutauon jälkeen sen verran pahan "tartunnan", että oli hankkinut itselleen BMW M3:sen. Kyyditettävät saivat varmuudella unohtumattomia elämyksiä Kostin tarjoamana, sillä reitti oli sopiva Bemarin kaltaiselle voimavaunulle.

Ennakkopalaverissa ei ollut tiedossa saattoja tai muita aikatauluun vaikuttavia tapahtumia. Kahdella ensimmäisellä erikoiskokeella oli katsojia suhteellisen mukavasti. Paikallinen ralliväki oli varustautunut olosuhteiden mukaan, jopa nuotiopuita myöten. Myös kertakäyttögrillejä oli viritetty penkalle. Parissa yleisön suosimassa katselupaikassa jotkut olivat panostaneet tavallista enemmän viihtyvyyteen, kun rallia pystyi seuraamaan paikalle tuodulta sohvalta! Mikäs siinä on seuratessa kilvanajoa.

Järjestäjät povasivat viimeisenä ajetun EK 5 (Himo) olevan ratkaisevassa roolissa. Tiellä oli ajettu viimeksi 1970-luvulla, joten nyt kenelläkään ei ollut ylivertaista kotikenttäetua. Mutta tapahtumia oli heti alusta saakka, kun ennakkosuosikki Hirvonen suistui lumitöihin jo ensimmäisellä erikoiskokeella kuudeksi minuutiksi, joten hänen osaltaan peli oli pelattu.

Etuveto oli yliveto

Etuvetoautot hallitsivat kisaa alusta loppuun. Tiukka sekuntikamppailu Suonenjoen UA:n Juha Rytkösen ja Laihian UA:n Henri Niemen välillä ratkesi 4,7 sekunnin erolla Rytköselle. Molemmat ajoivat Opel Astroilla. Kolmanneksi ajoi EPUA:n Jari-Matti Tiilikka, jonka ero kärkikaksikkoon oli lähes minuutti. Ajokkina Honda Civic Type R. F-Rallisarja jatkuu kesäkuun 17. päivä Toivakassa.

Tiet olivat jäiset ja lumiset, sillä uutta lunta oli satanut viikolla useaan otteeseen. Loistavat perinteiset talvirallikelit siis. Kitkarenkailla varustettu GLA 4Matic selvisi tehtävästään hienosti. Toki oli muistettava ajamiseen vaikuttavat fysiikat lait, joita nelivetoisuus ei muuta. Liikkumavaraa se kuitenkin antaa. Jäisissä risteyksissä pidon rajallisuuden havaitsi, mutta ajovakautusjärjestelmät hoitivat oman osuutensa toivotulla tavalla.

Olosuhteista riippumatta turva-autolla ei ole kiire, se hoitaa kilpailunjärjestäjän antamia tehtäviä.

Hankiralli 2017: Kolmas kerta toden sanoi…

Hankiralli 2017

Porvoon seudun urheiluautoilijoita ei voi ainakaan syyttää yrityksen puutteesta Hankirallin järjestämisessä. Ahkeruus palkittiin viimein, kun 52. Hankiralli saatiin ajettua Porvoon, Loviisan, Lapinjärven, Myrskylän ja Askolan maisemissa maaliskuun ensimmäisenä lauantaina.

Vuoden 2014 ja 2015 kilpailut jouduttiin aikanaan perumaan viime tingassa sääolosuhteiden takia. Talviolosuhteet kun voivat loppua eteläisestä Suomesta muutamassa päivässä. Ei se ollut kovinkaan kaukana nytkään, kun kilpailua edeltävällä viikolla suojasää sulatti tienpintoja. Ainoastaan yhtä erikoiskoetta jouduttiin lyhentämään.

Porvoon Autopalvelu Hankiralli -nimellä kulkenut kilpailu oli samalla Historic Rally Trophy -sarjan talvikauden päättänyt kolmas osakilpailu.

Tapahtuma saavutti yllättävän suuren suosion, sillä peräti 200 kilpailijaparia ilmoittautui mukaan, joista 17 autokuntaa ajoi reitin tasanopeusluokassa. Historic-luokkiin saatiin vuoden korkein osallistujamäärä, 82 autokuntaa. Seitsemän erikoiskokeen reitti jakaantui kahteen osaan, kun EK 3:n jälkeen huoltotaukoa vietettiin Lapinjärvellä liikenneasema Pukaron Paroonin piha-alueella.

Hankiralli 2017Eero avasi turva-autokautensa "Hankiksessa", kun Heinolan kisa jäi osaltamme ajamatta. Olimme liikkeellä paloautonpunaisella GLA:lla, joka näkyy rallireitillä vielä Nilsiän SM-rallissa. Eiköhän kesäkauden avauksessa Keravalla tilanne ole normalisoitunut ja GLC on työkaluna.

Etuautojen palaveri sujui joutuisasti turvallisuusjohtaja Jyrki Hapulahden komennossa. Nolla-autot saivat omat erityistehtävänsä, joita oli mm. vilppilähtöjen ottaminen ja kuljettajien turvallisuusvarusteiden puutteellinen kiinnittäminen. Aikatarkastusasemien henkilöstön olisi korjattava puutteet ja ilmoitettava sekä merkittävä mahdolliset vilppilähdöt aikakorttiin.

EK 1 oli kilpailun pisin, 14.10 km. Leveä ja kovapintainen valtiontie. Lunta oli vähän, aukeilla paikoilla maa oli jo osittain paljaana. Vauhtia vaadittiin heti alusta alkaen. Edellämme ajanut kilpailun johto antoi suoritusluvan aikataulun mukaisesti, joten kisa saatiin käyntiin klo 12:00, jolloin autokunta numero 1 pääsi piirtämään ajolinjoja. Tuntia aikaisemmin tasanopeusautot olivat jo suorittaneet oman ajonsa.

Tunnin huoltotauolla oli aikaa nauttia maistuva lounas Paroonin seisovasta pöydästä. EK 4 oli jouduttu lyhentämään alkupäästä usealla kilometrillä, kun tien ohut jääpeite oli sulanut alkuviikon suojasään ja märän räntäsateen seurauksena. Päätös oli oikea, sillä näin säästyttiin tien rikkoontumiselta ja kilpailijoiden ylimääräisiltä rengaskuluilta, sillä soraosuudet olisivat "tuhonneet" piikkipyörät, varsinkin tehokkaampien autojen alla. Ajettava matka kutistui vajaaseen neljään kilometriin.

Kyllä kansa tietää…

EK 6 (Kankkila 13.80 km) oli Hankirallin ehdottomasti hienoin ja parhain erikoiskoe Askolan pohjoispuolella. Nyt kuljettajat pääsivät nauttimaan ja samalla heiltä kysyttiin kanttia vauhdinpitoon, koska tie oli luonteeltaan looginen. Maalilipun kohdalle oli kerääntynyt runsaasti yleisöä, koska tielinja kääntyi yllättävästi oikealle. Se oli kuitenkin merkitty oikeaoppisesti tiekirjaan eli kartturin tehtävänä oli huomauttaa merkinnästä. Valistunut katsojajoukko tiesi, että paikassa tulisi olemaan tilanteita, sillä kuskien tarkkaavaisuus herpaantuu helposti maalinjalla. Näin kävi nytkin ja suorituksia pääsi ihailemaan netissä jo seuraavana päivänä.

Hankiralli saatiin ajettua sujuvasti ilman viivästyksiä aikataulun mukaan. Olosuhteet olivat tasalaatuiset, pilvipoutaa ja lämpötila nollan tienoilla. Lumisempia maisemia jäätiin kaipaamaan, mutta näillä mentiin tällä kertaa. Viikkoa aikaisemmin tilanne kilpailureitillä oli huomattavasti talvisempi.

Jälkipalaverissa purettiin päivän tapahtumat etuautojen osalta ja niiden perusteella kilpailun järjestäjä antaa palautteen erikoiskokeiden järjestäjille, jotka tällä kertaa olivat (EK 1) Haminan seudun UA, (EK 2) Salon UA, (EK 3) Kouvolan seudun UA, (EK 4) Valkealan UA, Poppoo Team ja Heinolan UA, (EK 5) Rally Drivers Team, (EK 6) Espoo Motorsport Club ja (EK 7) Autokerho Assarit.

Onneksi kotimatka oli sopiva, vain reilu 40 kilometriä.


Tuomo Laitila ja Tatu Savela: AutoGlym ralli, Kangasala, 16.7.2016

Autoglym Ralli 2016Edellisestä rallista Jämsässä on tullut kuluneeksi kuukauden päivät ja tuon kuukauden aikana on saanut autotallissa taas nikkaroida. Edellinen ralli päättyi toiseksi viimeisellä pätkällä kaiteeseen ja sen seurauksena sai tehdä hieman peltitöitä ja vaihdella tukivarsia. Auto saatiin kuitenkin kohtuudella kisa kuntoon ja päätimme lähteä Kangasalalle viivalle.

Pakkailin jälleen edellisenä iltana kaluston valmiiksi seuraavaa aamua varten. Huoltomiehen virkaa oli jälleen hoitamassa appiukko-Seppo. Aamulla suuntasimme Sepon kanssa kohti Kangasalaa. Tatu hyppäsi matkan varrelta kyytiin ja suuntasimme keulan Ysitietä etelään. Keski-Suomi on ralliharrastajalle kohtuu hyvä sijainti, kun tähänkin ralliin matka-aika oli vain noin kaksi tuntia. Perille päästyämme purimme kaluston ja ilmoittautumisen ja katsastuksen kautta odottamaan omaa lähtövuoroa.

Autoglym Ralli 2016EK1, 9,4km
Ennen lähtöä sovimme Tatun kanssa, että aikoja ei katella kesken kaiken ja sama ukaasi annettiin myös Sepolle, tai Sepolle sen verran ettei ainakaan kerro meille tuloksia. Lähtö valot sammui ja potkaistiin Bemari liikenteeseen. Ensimmäinen pätkä oli ihan hyvässä kunnossa ja kohtuu paljon kääntyili kokoajan. Melko alku puolella pätkää oli jonkunmoinen suoran pätkä missä oli välillä nyppy. Nypyn jälkeen näkyi tien reunassa auto parkissa ja tein nopean johtopäätöksen, että alusta on antautunut hypyssä ja laskin nilkka suorana nypylle ajatuksella, että Bemari kestää vähän hypätä. Nypylle kun tultiin tein nopean havainnon, että nypyn jälkeen onkin vasen-oikea jonka jälkeen vasta alkaa suora. Onneksi nypyn ylitys mentiin sen verran keskeltä yli, että alastuloon vielä tie riitti nippa nappa. Autolle minkä näin parkissa tien reunassa, ei tie ollut viissiin riittänytkään. Tämä pikku tilanne heti pätkän alkuvaiheilla ehkä hieman rauhoitti menoa ja loppu pätkällä nostettiin joka nyppyyn ja kurviin ehkä tarpeettomankin paljon. Ekan pätkän aika oli luokassa 6.

Ek2, 10,33km
Toiselle pätkälle lähdettiin taas ajamaan omaa ajoa ja aikoja ei menty katseleen. Lähtövalojen sammuttua kytkin ylös ja menoksi. Tie vaikutti lähdössä melko pieneltä ja alkuun aika jouheelta. Vähän matkan päästä tie alkoi kääntymään jyrkemmin ja välillä oli kovaa ajettavia kurveja ja välillä tuli tiukempia kurveja. Eräs paikka, joka oli koitunut useamman kuljettajan kohtaloksi, jopa nuottiluokassa oli tie loppunut kesken, mentiin varoituksella läpi ja siltä osilta ehkä pätkän haastavin paikka päästiin turvallisesti läpi. Oman haasteensa toi pellot ja hakkuu aukot, joita oli pätkän varrelle melko runsaasti. Monta paikkaa tuli nostettua turhan takia, mutta päästiinpä pätkä maaliin asti. Pätkä ei oikein sopinut minun auton välityksille, 3. vaihde oli liian lyhyt ja 4. vaihde taas liian pitkä. Keppiä piti hämmentää kokoajan mikä ehkä hieman rikkoi rytmiä. Maalissa kirjautimme pätkälle luokan 7. nopeimman ajan.

Kahden pätkän jälkeen oli vuorossa huolto, joka piti sisällään lähinnä sämpylän ja banaanin syönnin sekä pyöränmuttereiden kiristyksen. Vaikka eipä huoltoon ollut kyllä aikaakaan varattu aivan mahdottoman paljon. Seppo kyseli haluttiinko tietää tämän hetkistä sijoitusta, tätähän me ei missään nimessä haluttu tietää. Sen verran Seppo kuitenkin kaikesta vastustelusta huolimatta paljasti ettei olla viimeisenä.

Autoglym Ralli 2016Ek3, 13,36km
Kolmas pätkä vaikutti jouheemmalta kuin kaksi aiempaa. Tie oli edelleen suhteellisen kapeeta, mutta mutkat oli jouheempia ja kovempaa ajettavia. Toisaalta tuli kuitenkin nostettua taas, ehkä tarpeettomankin paljon joihinkin mutkiin. Tie oli kuitenkin aika kapea ja kova vauhtisessa leveässä luistossa tie loppuu äkkiä kesken. Lisäksi tienreunat oli aika jyrkkiä joihin helma haukkaa helposti kiinni ja kaataa koko auton. Pätkä ajettiin turvallisesti maaliin ilman tilanteita ja maalissa kirjautimme luokan 5. nopeimman ajan.

Ek4, 14,02km
Valojen sammuttua taas kytkin ylös ja menoksi. 4. ja viimeinen erikoiskoe oli pätkistä kaikista kovavauhtisin. Koko rallin aikana en ollut tarvinnut 5.vaihdetta missään ja tällä pätkällä saattoi vitonen käydä reijässä parikin kertaa. Pätkä oli pääsääntöisesti jouheeta ja ihan hauskaa ajettavaa. Jonkin verran itsellä on hakusessa tuo peltojen keskellä ajaminen, kun ei voi seuraavaa kurvia haistella oikein millään. Tarkkana sai olla senkin takia kun tälle reitille oli kaivettu uudet ojat ja tien reuna oli veitsen terävä. Vähän ennen pätkän maalia tultiin vasemmalle kääntyvälle peltoaukolle mikä hieman aiheutti sydämen tykytyksiä. Kaikki eivät olleet kyseisellä peltoaukolla selvinneet pelkillä sydämen tykytyksillä vaan lisäksi varmasti tarvitaan vasaran nakutuksia. Pätkä ajettiin kuitenkin ilman isompia tilanteita maaliin ja tällä pätkällä meidän vauhti riitti luokan 4. nopeimpaan aikaan.

Kokonaisuutena ralli ajettiin maaliin ja maalissa katselimme sovitusti vasta aikoja. Lopputuloksissa löysimme nimemme luokkasijoitusten kohdalta 5. sijalta ja B-Junioreiden 6. sijalta. 2,4 sekkaa kun olisi kiristänyt olisi sijoitusta saatu parannettua pykälän verran, mutta parhaalta tuntui viedä ehjä auto kotiin odottamaan seuraavaa starttia.

Yhteistyökumppanit: KO-PA Logistig Oy, Mecamiehet Oy, Kuljetus Ahola & Möttönen Ay, Tmi Mikko.O.Salminen, TJ Katsastus Oy

Toimituksesta terveisiä:
Tämä Tuomon kisaraportti oli jäänyt pois viime vuoden viimeisestä lehdestä. Tuomon viime vuoden viimeinen ralli, Pirelli Ralli, ei mennyt toivotusti (raportti Spaukku IV/2016) ja sen takia Tuomon piti päivittää Bemariaan ennen tämän vuoden ensimmäistä kilpailua.

Tuomo Laitila ja Tatu Savela: 4. Revontuli Ralli, Hankasalmi, 28.1.2017

Revontuli Ralli Hankasalmella 2017 Pirelli rallin jäljiltä saikin sitten korjata remonttia hetken aikaa, itse asiassa noin 3 kuukautta. Viime reissun jäljiltä jäi tosiaan ehjäksi se kuljettajan puoleinen etuovi. On muuten vaihdettu autoon peltiä… Remontin eri vaiheista olisi varmaan asiaa yhden jutun verran, muttei tähän saumaan ehdi sellaista raapimaan. Sen verran pitää kuitenkin mainita, että kaikki mistä auton väri on vaihtunut, on vaihtunut myös pelti, autoa ei ole maalattu oikeastaan lainkaan.

Samalla kaavalla valmistauduttiin ralliin kuin aina aikaisemminkin, nyt vaan sillä erotuksella, että nyt jännitti vielä tavallista enemmän. Tatu varaili ralliviikon alkuun nelipyöräsuuntauksen Palokan Autohuollosta, että näkee vähän miten siellä on muutoksia tapahtunut? Nelipyöräsuuntauksessa yllätyksenä oli, ettei kulmat ihan pielessä olleetkaan. Itse asiassa pyöränsiirtymä näytti jopa 2mm parempia lukemia. Palokan Autohuollon Pasi Rantanen tuumailikin, että seuraavan ulosajon jälkeen se voi olla jo ihan kohdallaan.

Revontuli Ralli Hankasalmella 2017Kilpailua edeltävänä iltana pakkailin huoltoauton valmiiksi, että pääsee viivytyksettä lähteen aamulla. Kilpailu oli taas onneksi sen verran lähellä, ettei tarvinnut aamuyöstä lähteä matkaan, Hankasalmelle on kotoa alle 100km matkaa. Aamulla starttailin klo 08 aikaan liikkeelle ja Rientosen Juhani oli lupautunut lähtemään taas huoltomieheksi. Tatu otettiin matkalta kyytiin ja Hankasalmella olimme autoa ottamassa pois trailerilta jo klo 09 jälkeen. Siitä ilmoittautumisen kautta katsastukseen ja omaa lähtövuoroa odottamaan.

Yleensä ennen ensimmäistä pätkää meinaa jännitys olla käsin kosketeltavaa, mutta nyt sitä olisi voinut leikata vaikka veitsellä. Ennen rallia sanoin Tatulle ja Juhanille, että minulle ei saa kertoa aikoja, nyt täytyy vain yrittää ajaa maaliin. Bemarissa on ollut vielä kaiken muun hyvän lisäksi hieman käyntihäiriöitä, joita en ole toistaiseksi saanut kitkettyä pois, tämä myös osaltaan lisää jännitystä, että pelaako auto rallin loppuun.

Ensimmäiselle erikoiskokeelle lähdettiin liikkeelle melko varovaisella, mutta silti reippaalla otteella. Tie oli pientä ja siihen oli kulunut jo melko syvät spoorit, oli vaan yritettävä pysyä urassa. Autoon ei oikein löytynyt luottoa ja kaikista vähiten luotin itseeni. Hetken matkaa pätkää tultuamme hyppäsi auto pois urasta ja ohjaamon ollessa käsiä täynnä mieleeni syntyi nopeasti kuva Bemarista, joka on ojassa kyljellään. Onneksi mielikuvani ei toteutunut, vaan sain auton takaisin uraan ja matka jatkui. Tämä varmaan rauhoitti matkan tekoa entisestään. Maaliin päästiin ja lähdettiin siirtymään seuraavalle erikoiskokeelle.

Ek2 olikin jo tuplasti pitempi kuin eka pätkä. Mielessä oli, että missä kohti pitää päästää takana tuleva edelle, sen verran kova luotto oli itseeni. Liikkeelle lähdettiin valojen sammuttua ja melko pian lähdöstä oli taas paikka missä auto hyppäsi urasta pois ja taas oli ohjaamo käsiä täynnä. Auto ei tuntunut pysyvän juuri lainkaan urassa, perä luisteli kokoajan puolelta toiselle ja sitä korjaillessa sai olla tarkkana, että keula edes pysyisi urassa. Kaikki risteykset ja mutkat mentiin ihan moottorilla jarrutellen, liekkö unohtunut että autossa on jarrut, vieläpä ihan toimivat. Paikoitellen tällä pätkällä mentiin isoa tietä, sellaista missä olisi voinut mennä isoa kovaa, oikein iso numero reijässä, siis jos olisi uskaltanut… Pätkän loppu päässä aloin seurailemaan peileistä joko sieltä alkaa auton keula näkymään? Sekään ei varmasti parantanut keskittymistä yhtään. Maaliin päästiin, eikä ohitustilanteita kuitenkaan pätkällä tullut.

Toisen erikoiskokeen jälkeen vaimo oli laittanut viestiä puhelimeen, että olitteko jossakin jumissa? Aikoja en halunnut tietää, mutta tuon viestin perusteella oli pääteltävissä, ettei ainakaan pohja-aikoja oltu kirjautettu. Sinällään epäreilua laittaa tuollaista viestiä. Ennen rallia hän sanoi, että jos auto menee taas nurin ja sitä aletaan pajottaan kasaan hän pakkaa tavarat ja lähtee lätkimään. Pitää siis ajella varovaisesti, on se sen verran hyvä vaimo kuitenkin.

Toisen pätkän jälkeen oli vuorossa huolto. Huollossa vaihdettiin hieman parempaa takapyörää alle, laitettiin vähän lisää valoa keulaan ja tietenkin syötiin vähän rallimakkaraa.

Kolmas erikoiskoe ajeltiin taas varman päälle läpi ja useissa kohdissa tuli Tatulta ohjetta, että pitäisi mennä kurvia kohti vähän aggressiivisemmin ja jarruttaa sinne muutenkin kuin moottorilla. Hieman tuntui takapään pito paremmalta kun vaihdettiin takapyörät, mutta edelleen oli ongelmaa peräpään urassa pysymisen kanssa. Pätkä tultiin ilman tilanteita maaliin ja vielä olisi kaksi pätkää jäljellä.

Neljäs erikoiskoe ajettiin MM-rallista tutuissa Myhinpään maisemissa. Reitti oli pääosin samaa kuin viimeksi MM-rallissa ajetussa Myhinpäässä, ainoastaan ajosuunta oli eri. Hieman alkoi tälle pätkälle hämärtämään ja ajaminen oli entistä varovaisempaa. Jokaisen mutkan ja nypyn jälkeen ajattelin tulevan sen tiukan kurvin, josta Bemari menee jälleen katolleen. Myhinpään pätkä piti sisällään isompaa ja pienempää tietä ja oli vieläpä ihan ajettavassa kunnossa. Varovaisesti köröteltiin maaliin ilman tilanteita ja lähdimme suunnistamaan viimeiselle pätkälle.

Viides ja viimeinen erikoiskoe. Koko ralli oltiin tultu hissun kissun hiipimällä läpi, sijoitus löytyy varmasti luettelon häntäpäästä, eikä tavoitteena kyllä ollutkaan muuta kuin päästä maaliin ja viedä ehjä auto kotiin. Nyt vaan varman päälle viimeinen pätkä läpi, että päästään osallistumaan viikon päästä ajettavaan Jari-Pekka ralliin Heinolaan. Lähtövalojen sammuttua auto liikkeelle ja pätkä tultiin taas pumppailemalla läpi.

Kokonaisuutena ralli meni niin kuin oli tavoite, eli päästä maaliin ja viedä ehjä auto kotiin. Pirelli rallin ulosajon jälkeen oli vaan tärkeää saada ehjä kisa alle. Vaikka sijoitus olikin tässä kisassa vasta 22. tuntui se lähes voitolta.

Seuraavan kerran lähdetään viivalle viikon päästä Heinolassa. Nyt on viikko aikaa tehdä mielikuva harjoituksia rallin ajamisesta. Jari-Pekka ralliin aion lähteä jälleen sillä ajatuksella, että aikoja ei katsella ennen kuin maalissa.

Yhteistyökumppanit: Mecamiehet Oy, Kuljetus Ahola & Möttönen Ay, KO-PA Logistic Oy, T:mi M.O.Salminen ja TJ Katsastus Oy

Vilppu Linjama: Arktinen seikkailu - Raporttu Tunturirallista 2017

Arctic Lapland Rally 2017Vuosia suunniteltu reissu Tunturi-ralliin toteutui, kun kaverini Timo Hintsala päätti osallistua kyseiseen kisaan ja kyseli huoltoon. Kyytiin hänellä lähti lappilainen kokenut kartturi Kari Riikola.

Tunturi-rallin viikko on pitkä, kun ilmoittautuminen kisaan on jo edellisenä sunnuntaina. Timo ja Kari nuottivat pitkiä päiviä koko alkuviikon.

Huoltoporukkamme lähti reissuun vasta keskiviikkoaamuna. Yövuoron jäljiltä matka Ouluun saakka sujui unten mailla. Menomatkalla poikkesimme myös Haaparannassa hakemassa matkakarkit Karkkimaailmassa. Illan suussa rantauduimme Karin Muurolassa sijaitsevaan kotiin.

Torstaiaamuna herätessämme, kilpailijakaksikkomme oli jo häipynyt nuotittamaan. Me ajoimme hakemaan kilpurin paikallisen huoltoliikkeen pihasta. Kävimme myös toimittamassa kilpailukeskuksena sijaitsevaan hotelli Pohjanhoviin muutamia kilpailupapereita. Sitten ajelimme kaupungin pohjoislaidalla sijainneeseen katsastukseen. Olimme paikalla jo hyvissä ajoin. Kuitenkin meidän edelle oli ehtinyt pari kymmentä kilpuria, kärkipään tiimien ollessa jonon ensimmäisenä. Kauden aluksi katsastuksessa katsottiin ja sinetöitiin turbot. Tämän ja muun katsastuksessa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi katsastus oli takkuista. Aika kului kuitenkin rattoisasti muiden rallimiesten kanssa turistessa. Järjestäjien puolelta paikalle oli järjestetty porokeittoa ja kahvia ilmaiseksi. Aurinkoinen sää mahdollisti myös vieressä sijainneen Lapin lennoston Hornet-hävittäjien lentoharjoitusten seuraamisen, joten viiden ja puolen tunnin odotusaika livahti melko nopeasti.

Katsastuksen jälkeen ajelin kilpurin huolto-alueelle. Muu huolto oli jo asettunut Pekka Vuohion meille järjestämään huoltopilttuuseen. Olosuhteet olivat viimeisen päälle sillä pilttuu oli umpinainen ja lämmitetty. Auton tullessa sisään, nostettiin yksi pressuovi auki ja takaisin kiinni.

Arctic Lapland Rally 2017Huoltoalueelle päästyäni, vaihdoimme nopeasti autoon renkaat, jonka jälkeen autokuntamme kävi ajamassa paria vetoa testipätkällä. Yöksi palasimme kartturi Riikolan erämaajärven rannalle sijaitsevaan taloon.

Perjantai-aamuna ajelimme auton lämpimäksi, jonka jälkeen saattelimme kilpailijat ensimmäiselle lenkille. Sen jälkeen huoltoalueella oli aikaa käydä katselemassa varikon touhua. Täytyy sanoa että rallin Sm-sarja on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Suurimpien yksityistiimin varikkorekat- ja pilttuut alkavat olla jo WRC-tasoa. Autokalustokin on päivittynyt, kun mukana oli useampi WRC-auto ja uusia R5-luokan kilpa-autoja lähes 20. Yhteensä osallistujia oli hienot 152 kilpailijaa.

Kilpailun aikataulu meni siten että ensin kilpailijat kävivät avaamassa kisan reilun 22 kilometrin Aittajärven erikoiskokeella. Huomionarvoista on se että kyseinen erikoiskoe oli kisan lyhin metsäerikoiskoe. Sitten kilpailijat palasivat Mäntyvaaran raviradan yleisöerikoiskokeelle, jonka jälkeen tulivat huoltoon huoltoalueelle. Huollon jälkeen matka jatkui Kemijärvelle, jonka läheisyydessä ajettiin kaksi yli 35 kilometrin mittaista erikoiskoetta. Ajoimme huollon kanssa etä-huoltoon Kemijärvelle.

Perjantai-illan päätti taas Mäntyvaaran yleisöerikoiskoe, jonka jälkeen oli iltahuolto. Varsinainen ohjelma meillä alkoi perjantai-iltana, kun huoltoautomme sammui tyhjäkäynnistä yllättäen huoltoalueen pihaan. Sivullinen kertoi sammumista säestäneen kovan kolinan. Huolto hoidettiin normaalisti eikä kuskille puhuttu ongelmista mitään.

Arctic Lapland Rally 2017Päivä oli huollolle yllättävän aikataulutettu ja kiireinen. Kemijärvellä käyminen otti aikansa, kun matkaa sinne kertyi lähes 100 kilometriä suuntaansa. Iltahuolto otti aikansa ja kello kävi lähellä puolta yötä, palatessamme majoitukseen. Huolto-auton ongelmiin päätettiin palata vasta kisan jälkeen.

Lauantai-aamu ei armahtanut, kun reitille lähtö tapahtui autokunnaltamme jo 8.30. Aamun avasi nopea huolto ja sitten reitti vei kohden Vanttauskoskea. Meille meinasi tulla ohjelmaa, kun aamuhuollon aikaan yksi porukasta lähti noutamaan kuomukärryä, jolla saisimme huoltotavaramme siirrettyä. Mies saapuikin varikolle peräkärryn kanssa mutta kartturi Riikola ihmetteli kun kärry ei vastannutkan kaverilta lainaamaansa. Nopean selvittelyn jälkeen ilmeni meillä olevan väärän osoitteen pihasta haetun tuntemattoman ihmisen kärryn. Kärry palautettiin pikaisesti ja uusi kärry löytyi sovitusta paikasta. Ehdimme ajallamme Vanttauskosken huoltoon. Väärän kärryn lainaamisesta syntyi hauska tarina, jolle naurettiin reissun aikana useita kertoja. Olisi ollut selvittäminen jos omistaja olisi huomannut väärän kärryn lainaamisen ja ilmoittanut sen varastetuksi.

Vanttauskosken lenkin jälkeen kilpailijat kävivät Mäntyvaaralla yleisöerikoiskokeella ja huollossa. Sieltä reitti suuntautui kohti illan ratkaisupätkiä. Ajoimme kilpailijoiden mukana Heinuavaaraan välitankkaukseen, joka oli järjestetty ennen kilpailun päättävää 52 kilometrista. Tunnetusti Tunturi-rallin päättävän erikoiskokeen pituus on sama kuin järjestämisvuosien määrä eli erikoiskokeen pituus kasvaa joka vuosi yhden kilometrin.

Välitankkauspisteella seurasimme kilpailun loppuhuipennusta. Kilpailua siihen asti johtaneen Juha Salon johto oli ennen viimeistä erikoiskoetta noin 14 sekuntia. Nykyaikainen gps-seuranta mahdollistaa autojen live-seurannan väliaikapisteittäin. Toisena ollut Teemu Asunmaa ajoi viimeisen pätkän hirvittävällä vauhdilla ja kuroi Salon johdoa kiinni jokaisellaväliaikapisteellä. Maalissa ero Saloon oli 7,7 sekuntia Asunmaan hyväksi ja tämä voitti koko rallin.

Nykyaikainen seuranta mahdollisti myös oman kilpailijamme seuraamisen reitillä. Käytössä oli karttaohjelma, jossa jokainen kilpailija eteni omana pallonaan reitillä gps-paikantimen tiedon mukaisesti. Seurasimme Hintsala/Riikola-kaksikon matkaa myös viimeisellä erikoiskokeella ja odottelimme miehiä maaliin. Noin 34 kilometrin kohdalla, pallo kartalla pysähtyi. Takaatulevien pallot ohittivat omamme ja sitten pallo meni punaiseksi, joka tarkoittaa kilpailijan keskeyttäneen. Hetken päästä tulikin puhelinsoitto. Kartturi Riikola ilmoitti vetoakselin katkenneen ja leikin jääneen kesken 18 kilometriä ennen viimeisen pätkän maalia luokan toiselta sijalta.

Lähdimme hakemaan trailerin Rovaniemeltä 60 kilometrin päästä ja palasimme hakemaan miehet sekä kilpa-auton. Vähän oli vaisu tunnelma, vaikka sällit olivat kokonaisuuteen tyytyväisiä. Tekninen helposti korjattavissa oleva vika ja lähes koko kisan erikoiskoekilometrien ajaminen oli hieno kokemus. Tilanne oli kuitenkin hyvä verrattuna siihen testierikoiskokeella autonsa romuttaneeseen tai ykkös-erikoiskokeelle moottoririkon vuoksi jääneisiin kilpailijoihin.

Rovaniemelle päästyämme, meillä oli vielä melkoiset talkoot, kun huoltokamat piti purkaa, vuokrakärry palauttaa, hinata huoltoauto tilapäiseen säilytykseen ja paljon muuta. Ilta venyi yöksi kun palasimme majoitukseen. Ralliseikkailujen kertaaminen saunan lämmössä venytti nukkumaan menon aamuyölle.

Sunnuntai-aamuna palasimme huoltoauton vian selvittämiseen. Öljynsuodattimen irroittaminen osoitti suodattimen olevan täynnä metallisilppua ja vahvisti vikadiagnoosiksi moottorivaurion. Auto oli pakko jättää Rovaniemelle ja lähdimme nuotitusautolla Keski-Suomeen. Paluumatkan aikana kertailtiin tapahtumia ja alettiin suunnittelemaan uusia reissuja.

Rovaniemen kilpailu kaikkineen oli kokemuksena ensikertalaiselle hieno. Uudet paikat, pitkä vaativa kilpailu ja lapin maisemat sekä tunnelma. Helppo ymmärtää niitä, jotka palaavat Tunturi-ralliin vuosi toisensa jälkeen. Omalta osalta katsotaan sitä sitten ensi vuonna.

Vilppu Linjama: Heinola Ralli 2017 - F-rallisarjan II-osakilpailu

Jari-Pekka Ralli Heinolassa 2017 Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna ajettiin pitkät perinteet omaava Heinola-ralli. Kilpailun kuusi erikoiskoetta oli viety Hartolan ja Sysmän suuntaan ja ne muodostivat poikkeuksellisen tiiviin reitin.

Koska edellisestä penkkareissusta oli jo aikaa, päätin lähteä vilkaisemaan kisaa. Aamutuimaan ajelin Heinolan suunnille ja kiertelin reitin hyviä katselupaikkoja etsien. Lopulta päädyin Sysmään, jossa kävin täyttämässä mouruavan kuvun paikallisella grillillä.

Tuon jälkeen suunnistin nelospätkälle, jossa 5,6 kilometrin kohdalla vaani pellolta metsäsaarekkeen taakse kiristynyt vasen. Jo ensimmäisenä paikkaan tullut ja koko kisan sittemmin voittanut Juha Rytkönen nojaili penkkaan ihan kunnolla. Seuraavan roikun esitti Jari-Matti Tiilikka Honda Civicillä.

Numerolla 34 paikkaan tullut Teemu Mäkelä suistui ojaan ja lähellä oli ettei auto kaatunut. Nostotalkoiden jälkeen Mäkelä pääsi jatkamaan ilman vaurioita. Senioreissa yritteliäänä kuskina tunnetulle Reijo Hinkalle paikka tuli sitten tauluun ihan totaalisesti. Auto suistui kylki edellä ulos tieltä ja osui tien laidassa olleeseen koivuun. Lievän vaaratilanteen aiheutti koivun latva, joka osuman seurauksena putosi keskelle tietä ja autoa nostamaan juosseiden katsojien sekaan.Hinkan Escorttiin syntyi puuosumassa inhottavan suuria vaurioita keulaosiin.

Seuraavana paikkaan sortui perä edellä ojaan Toyota Starletilla spinnannut Mika Väänänen. Jälleen nostotalkoot ja matka jatkui ilman vaurioita.

Leveillä linjoilla jatkettiin mutta paikan varsinaiset tilanteet olivat ohi. Autojen päätyttyä lähdin vielä vilkaisemaan erikoiskokeelle kuusi. Siellä sijoitukset oli jo pääosin jaettu eikä valitsemassani kiristyvässä oikeassa nähty tilanteita.

Kotimatkalla edelliset yövuorot töissä ja päivä ulkona tekivät tehtävänsä. Joutsan kohdalla oli pakko ajaa ABC:n pihaan parkkiin ja laittaa penkki takakenoon. Reilun tunnin unien jälkeen vireystila palasi sellaiseksi että oli turvallista jatkaa matkaa kotiin.

Tämän vuoden F-rallisarjasta näyttää tulevan mielenkiintoinen, kun kestomestarit ovat tehneet tilaa uusille yrittäjille. Ensimmäisen kisan voitti hieman yllättäen Henri Niemi ja toisen voittoon ajoi Juha Rytkönen. Molemmilla on allaan talvikelejä suosivat Opel Astra. Mestaruustaisto on täysin auki eikä lopputulos ole ennustettavissa, niinkuin ei pidäkään olla.

Historic-rallien osalta talvi meni ennakoidusti varainhankintoja suunnitellessa eikä tämän talven lumilla tule viivalle lähdettyä. Viimeistään syksyn Peurunka-rallissa ollaan taas viivalla.

Antti Hakulinen Racingin kuulumisia

Antti Hakulinen Racing Lipposen OP-Talvirallisprint

Kausi 2017 avattiin 8.1. Lipposen OP-Talvirallisprintillä. Kovien pakkasten jälkeen leudommassa kelissä ajettu kilpailu sujui ensimmäisen kierroksen epäonnen kautta kuitenkin varsin mukavasti. Avauskierroksella matkan teko loppui kesken Renaultin vetoakselin antauduttua lähtökiihdytyksessä, joten kilpailusuorituksen tekeminen jäi toisen kierroksen varaan. Toinen kierros sujuikin ilman suurempia ongelmia, virheitä vältellen ja osittain autoa säästäen tulevaa F-rallisarjan avausosakilpailua varten. Tulos kilpailusta oli kuitenkin yhden nukutun yön jälkeen kelvollinen, kaksivetoisten yleiskilpailussa 4. nopein aika. Janne veli ajoi kummatkin kierrokset uudelleen rakennetulla Cliolla, vähäiset testikilometrit rakentamisen jälkeen aiheuttivat pieniä teknisiä ongelmia. Tuloksissa Janne löytyi luokassaan sijalta 2.

Neste Oil Revonlahti Ralli

Antti Hakulinen RacingLimingan ympäristössä ajettu kilpailu kulki Hakulinen Racingin kuljettajilta vaihtelevalla menestyksellä.

Hakulinen-Kuisma

Pistetili aukesi kauden avauksessa luokan neljännellä ja yleiskilpailun yhdeksännellä sijalla. Ennen taukoa ajetuilla kolmella erikoiskokeella Antin ja Arin vauhti oli nousujohteista ja tauolle tultaessa sijoitus löytyi luokassa sarjaan osallistuvien paikalta neljä vain 3,7 sekuntia kolmannesta sijasta. Huollon jälkeen hämärän laskeutuessa vauhti hieman hiipui johtuen valotehon puutteesta.

Avauskilpailu oli kuitenkin tulokseltaan kelvollinen ja sarjaa oli hyvä lähteä jatkamaan Heinolaan (4.2.) sarjasijoituksen ollessa yhdeksäs.

Hakulinen-Uusikartano

Janne ja Ari ajoivat ensimmäisen kilpailun yhdessä, joten kilpailu sujui osittain totutellessa yhteistyöhön. Jannen pitkä kilpailutauko toi myös oman mausteensa, sillä viimeisestä pimeästä rallista on jo aikaa monen monta vuotta. Lähes koko kilpailun ajan vaivanneet pienet tekniikkamurheet kasvoivat niin suuriksi, että Janne ja Ari joutuivat keskeyttämään viidennellä ja samalla kilpailun päättäneellä erikoiskokeella noin kaksi kilometriä lähdöstä kytkin ongelmien vuoksi. Janne ja Ari lähtevät saalistamaan kauden avauspisteitä ja jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä Heinolan osakilpailuun.

Polaria Sprint

Antti Hakulinen RacingValmistava kilpailu ennen Heinolan F-rallisarjan osakilpailua kurvailtiin leudossa säässä. Polaria Sprint ajettiin Mäntyharjulla Ruotimon moottoriurheilukeskuksen maisemissa 29.1.2017. Osittain maastossa, mutta pääosin järven jäälle tehdyllä radalla.

Kahden kierroksen sijasta kilpailussa ajettiin poikkeuksellisesti kolme kierrosta vähäisen osallistujamäärän sen salliessa. Tiimi oli edustettuna kahden auton voimin, ensimmäisen kierroksen jälkeen luokkatuloksissa Antti löytyi paikalta yksi ja Janne paikalta kolme. Toisella kierroksella Antti sai parannettua vielä aikaansa noin 1, 5 sekuntia, mutta sijoitus valahti pykälän alaspäin sijalle kaksi. Kolmannella kierroksella radan kunto meni sen verran huonoksi, että lähes poikkeuksetta ajat olivat huonompia kuin ensimmäisellä ja toisella kierroksella. Janne ajoi toisella ja kolmannella kierroksella hiukan hitaammat ajat kuin ensimmäisellä yrittämällä. Lopputulos kisasta oli luokan sijat kaksi (Antti) ja neljä (Janne).

Jari-Pekka Ralli

Antti Hakulinen RacingEi mennyt Heinolassa niin kuin Strömsössä. F-rallisarjan toinen osakilpailu alkoi lupaavasti kuljettajaparilta Hakulinen-Kuisma, mutta meno päättyi 3 ek:lla routapatin kautta paikalliseen ojaan ja sitä kautta keskeytykseen. Keskeyttämishetkellä sijoitus luokassa oli sarjalaisten toinen ja yleiskilpailussa sarjalaisten neljäs. Hakulinen-Uusikartano parin meno oli nousujohteista kilpailun loppua kohden, mutta 4 ek:n jälkeen matka loppui voimansiirron antauduttua aivan nelos ek:k lopulla.

Talvikauden lopetus

Keski-Karjala Rallissa 25.2.2017 Kiteen ympäristössä ajetussa F-rallisarjan talvikauden päättäneessä kilpailussa tunnelmat olivat kaksijakoiset. Jo ennen kilpailua Janne joutui keskeyttämään tekniseen vikaan ja Antin vauhdissa oli parantamisen varaa koko kilpailun ajan.

Huoltotauolle tultaessa Antti ja Ari olivat luokassaan sarjalaisten viides ja yleiskilpailussa sijalla 14. Tauon jälkeen paras vauhti uupui edelleen, mutta kilpailun lopputuloksena kotiin tuotavana oli kuitenkin luokan neljänneksi korkeimmat pisteet. Talvikauden jälkeen sarjasijoitus on kolmastoista soralle siirryttäessä. Kesäkauden avaus ajetaan 17.6. Toivakan ympäristössä.

Kari Nuutinen: Neste Rallin rallitiimi tarinoi - Uusi uljas MM-kausi ja reitinjulkaisu lähenee

Neste Rally Finland 2017 Rallin MM-sarjan elää nyt uudella sykkeellä. Tuskin on tällä vuosituhannella yksikään kauden avaus herättänyt näin paljon mielenkiintoa. Tommi ”Midas” Mäkinen teki Toyotan tallipäällikkönä tempun, josta suomalaiset eivät uskaltaneet edes uneksia. Ralli on kaivannut juuri tällaista sinivalkoista kansainvälistä menestystä ja leveitä vastuuhartioita.

Nyt meillä on MM-sarjassa lähes omalta tuntuva tiimi, jossa kiitää hurja nippu taitavia ja menestysvalmiita suomalaiskuljettajia: Latvala, Hänninen ja Lappi. Lisäksi huikean lahjakas Teemu Suninen, Tulevaisuuden Tähti vuosimallia 2014, haastaa maailmanhuiput sekä kuninkuusluokka WRC:ssa että WRC2:n puolella. Taistelu maailmanmestaruuksista on alkanut ja se on kutkuttavan mielenkiintoista paitsi jokaiselle motorsportin ystävälle, myös ylipäänsä suomenlippua heiluttavalle urheilufanille.

Neste Rallin reittitiimi on mielenkiinnolla ja varsin aktiivisesti seurannut uusia WRC-autoja, näitä nykyajan B-ryhmäläisiksikin kutsuttuja aerodynamiikan ihmeitä. Autojen kaarrenopeus on toki näyttävä mm. massiivisesta takasiivestä johtuen. Lento-ominaisuudet näyttäisivät olevan vielä hioutumassa ja autoille onkin tyypillistä nousta ilmaan hieman keula ylhäällä, mikäli jarrulla ei sidota ennen isompaa hyppyriä. Pikataipaleilla kaarteita on toki enemmän, joten kompromissiin ei ole ollut kiirettä. Kauden edetessä myös hyppyjen määrä rallien erilaisista luonteista johtuen lisääntyy. Meillä Suomen MM-rallissa hypyt ovat tunnetusti olleet luonteikkaassa, jopa ratkaisevassa asemassa.

WRC-autojen vauhdin kehittyessä keskustelua on luonnollisesti käyty myös autojen kohonneista keskinopeuksista. Neste Rallin ykkösprioriteetti on aina ollut turvallisuus ja maailman parhaiten järjestetyn rallin titteliä edelleen kantavan kilpailun organisaatio panostaa huippuammattilaisten voimin sekä kilpailijoiden että katsojien turvallisuuteen. Suomen MM-rallin maine vauhdikkaiden sorateiden yleisöä hurmaavana kilpailuna tulee säilymään vaikka turvallisuustekijöitä edelleen lisättäisiin kaikkien osallistujien parhaaksi. Emme tule tukkimaan teitä shikaaneilla emmekä toki vie kilpailua kaikista hitaimmille pikkuteille, vaan haluamme, että yleisö pääsee näkemään mahdollisimman paljon ja nauttimaan näkemästään – kuitenkin mahdollisimman turvallisesti.

Eräs nopeutta hieman alentava kokeilu oli 2016 betonikuutioista valmistetut oikaisuesteet. Saimme niistä viime vuonna (ehkä hieman yllättäenkin) ihan mukavaa palautetta. Tavoitteena oli myös saada autot sisäkurvien ojista takaisin teille ja siinä kokeilussa onnistuimmekin kohtuullisen hyvin. Tänä vuonna jatkamme, ja mahdollisesti jopa hieman laajennamme kokeilua.

Tulevana kesänä Neste Rallin oheisluokkana jatkaa edelleen perinteikäs ja suosittu Vetomies-ralli. MM-rallin reitti sanelee aikataulun joten Vetomiehille luvassa onkin poikkeuksellisen tiivis ja tykki paketti: perjantaina nuotitetaan ja alkuillasta startataan kaupunkierikoiskokeella. Lauantaina vedetään viisi huikeaa pätkää ja juhlitaan podiumseremoniat Jyväskylän Paviljongilla. Huoltoparkki Vetomiehillä on tänä vuonna vahvasti sijoittumassa Hippokselle.

Myös tämänvuotinen Tulevaisuuden Tähti –kilpailu on käynnistynyt Ralli SM –sarjan avauksen myötä, ja mielenkiinnolla seuraamme miten voittokamppailu täydestä osallistumispaketista Neste Ralliin edistyy. Uusi Tulevaisuuden Tähti julkistetaan noin kesäkuun puolenvälin paikkeilla, ja nuoren kuljettajatalentin jännittävä valmistautuminen palkintoralliinsa alkaa.

Neste Rallin virallisen kilpailureitin tulemme julkaisemaan maaliskuussa. Tämän verran voimme jo salaisuuden verhoa raottaa: torstaina koneet käynnistyvät kaupunkierikoiskokeella ja perjantaina ajetaan tuplattavat erikoiskokeet todella nopeilla toistoilla. Lauantaina Vetomiehet täyttävät hienosti väliajat, joten näkemistä ja kokemista riittää kaikille tehokkaasti. Nyt helmikuun puolessavälissä ratamestarit kirmaavat tiesopimusten teossa ja muutenkin, paitsi reittitiimin myös kokonaispaketin osalta, kaikki näyttää varsin hyvältä.

Neste Ralli -tiimistä tarinoi reitistä vastaava apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen.

Manu Eskola: Ajonopeuiden vaikutus turvallisuuteen

Lahti Historic Rally 2017 Toivottavasti säilyy. 2016-vuoden loppupuolella eteen tuli tilanne, että perinteikäs EM-ralli Lahti Historic Rally on vaarassa jäädä järjestämättä vuonna 2017. Kilpailu oli myönnetty rallia 2002 vuodesta alkaen vuosittain järjestäneelle Poppoo Team ry:lle, mutta seuran voimavarat eivät enää riittäneet tulevan rallin järjestelyihin. Tämähän ei ole mikään outo ilmiö kilpailunjärjestäjille, vaan ympäri maata taistellaan jatkuvasti vähenevien vapaaehtoisten kilpailuntekijöiden määrän vähenemisen kanssa.

Lahti Historic Rally –kilpailun jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin uusi yhdistys Lahti Historic Rally ry. Uusi yhdistys on kuuden autourheiluseuran yhteenliittymä, jossa ovat mukana Poppoo Team, Lahden UA, Lammin UA, Päijät-Hämeen UA, Heinolan UA ja Kouvolan Seudun Autourheilijat. Mitään dramaattista tässä uuden yhdistyksen perustamisessa ei tapahtunut, koska nämä autourheiluseurat ovat vuosittain olleet tekemässä Lahti Historic Rally –kilpailua monen muun autourheiluseuran kanssa Poppoo Teamin kantaessa päävastuun rallista. Tämän uuden yhdistyksen hallitukseen valittiin jäsen jokaisesta perustajaseurasta ja he valitsivat keskuudestaan ensimmäiseksi puheenjohtajakseen allekirjoittaneen.

Tämän uuden yhdistyksen perustaminen sai alkunsa siitä, että oli tarve tehdä jotain. EM-rallin järjestäminen vaatii niin paljon henkilöstöä, että yhdestä seurasta henkilöitä ei vaan yksinkertaisesti riitä kaikkiin toimintoihin. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on jakaa vastuuta laajemmille hartioille. Yhtenä suurimpana rasitteena Poppoo Teamille on ollut vastavuoroisuusperiaatteella tehdyt erikoiskokeet eli he ovat ”velkaantuneet” naapuriseuroille erikoiskokeiden järjestämisestä Lahti Historic Rallyssa ja tämä alkoi uuvuttaa Poppoo Teamin jäsenistöä. Nyt uuden yhdistyksen vastatessa järjestelyistä päätoimihenkilöitä etsitään kuudesta autourheiluseurasta ja jokainen näistä kuudesta seurasta järjestää yhden erikoiskokeen Lahti Historic Rallyssa eli tekee työtä itselleen. Näin ei tule vastavuoroisuudesta velkaantumista ja rallin jälkeen kenelläkään uuden yhdistyksen jäsenistä ei ole velvoitteita mihinkään suuntaan. Tämä on se ihanne kuvio, mutta esimerkiksi perjantain erikoiskokeet saattavat edelleen aiheuttaa kyselyitä uuden yhdistyksen ulkopuolisiin seuroihin, mutta ne tekee jokainen erikoiskokeen järjestävä seura ”omaan piikkinsä” eli Lahti Historic Rally ry:lle ei synny vastavuoroisuusvelvoitteita ja mahdollisesti apua tarvitsevalle seurallekin varsin kohtuullisesti.

Mikäli tämä EM-ralli menetetään jonnekin muualle, sen saaminen takaisin Suomeen olisi varsin haasteellista. Uuden yhdistyksen hallituksen tärkein tehtävä onkin saada pikaisesti nimettyä toimiva järjestelytoimikunta 2017 Lahti Historic Rallyn valmisteluja varten. Vaikka päätoimihenkilöistä vasta osa on nimetty tulevan rallin tekeminen on täydessä vauhdissa ja uskomme vahvasti hyvän kilpailun syntymiseen.

Tänä vuonna Lahti Historic Rally -kilpailu järjestetään 20.-22.07.2017 eli viikkoa ennen Neste Rallya, joten rallia seuraaville on siis heinäkuussa tiedossa paljon vauhdikasta nähtävää.

Välivuotta vuonna 2016 vietellyt Laura Suvanto palaa harrastellen takaisin lajiin

Laura Suvanto Kaudella 2015 Saksan Opel Adam Cupissa kilpaillut Suvanto keskittyi opintoihin ja työntekoon vuonna 2016, mutta kaipaili vuoden aikana monesti takaisin ratin taakse. Muutamaan yksittäiseen kilpailuun samaisena vuonna osallistunut Suvanto löysi itsensä myös kartturin paikalta.

’’Saksan ulosajon jälkeen oli tehtävä raskas päätös tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Valitettavasti silloin luontaiselta tuntui naulata hanskat tiskiin ja keskittyä hetkeksi muihin asioihin. Autourheilusta oli tullut pakonomaista suorittamista, eikä se ollut enää hauskaa’’, Laura kertaa.

Jokainen autourheilija tietää, että kun kärpänen lajiin puraisee, niin järkevätkään ratkaisut eivät miellytä loputtomiin. Päätöksestään huolimatta, meni vain muutama kuukausi ja Suvanto kilpaili lyhyellä varoitusajalla jälleen Skoda Fabia R2:lla. ’’Se, että tuli lähdettyä yksittäiseen osakilpailuun kertoi sen, että pärjätäkseen pitää harjoitella todella paljon. Niihin kilometreihin ei valitettavasti riittänyt aika ja motivaatio. Eikä toki rahakaan’’, Suvanto muistelee yksittäisiä osakilpailusuoritteita.

Onneksi autourheilu tarjoaa mahdollisuuksia monellakin eri tapaa. Monen vuoden nuottikokemus siivitti Suvannon kartturihommiin. ”En ole koskaan tykännyt istua kyydissä ”pimeeseen” ajettaessa, mutta nuottia lukiessa minullakin on oma tonttini hoidettavana. Isäpuoleni Markun kanssa meillä klikkasi nuottihommat kohdilleen ja siitä se ajatus sitten lähti. Ja se oli kivaa!’’ Nyt kaudella 2017 Laura Suvanto / VAG Motorsport tullaan näkemään monessa mukana. Kaudella 2017 on tarkoitus ajaa V1600-luokassa rallicrossia, kolmen kuljettajan voimin. Kuljettajiksi on valikoitu Laura Suvanto, Mika Seppänen sekä karkeloihin saadaan mahdollisesti mukaan myös Lauran sisko, Nora Suvanto, joka on varmasti kesällä valmiina haastamaan kokeneemman isosiskonsa. Lisäksi Laura istuu muutamankin eri harrastekuljettajan kyydissä nuottia lukien. ’’Enkä kyllä sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, ettenkö itse ajaisi mitään rallia. Katsotaan mihin rahkeet ja aika riittää. Mutta tärkeintä tänä vuonna kilpaillessa on se, että se on kokoajan vain lystikästä ajanvietettä’’, Suvanto hymyilee.

Lähitulevaisuudessa Laura nähdään mukana Hankirallissa 4.3. sekä Kuhmoisten sorarallissa 11.3

Tomi Tuominen: Faijani jalanjäljissä

KartturifaijaMinua pyydettiin kirjoittamaan juttu faijastani. Ei mitään perhetarinaa, vaan siitä faijasta, joka on istunut tasan viisikymmentä vuotta ralliauton kartanlukijan paikalla. Tuumailin hetken miten tämän jutun kirjoittaisin. Päädyin lopulta siihen, että teen sen omasta näkökulmastani, muutamia mieleen jääneitä hetkiä muistellen. Elämäkertaa tästä ei tule, mutta jonkinlainen tiivistys. En tosin pääse aivan alkuvuosiin konkreettisesti käsiksi, sillä synnyin vasta vajaa viisi vuotta isäni ensimmäisen rallin jälkeen.

Kun olin pikkujätkä, meillä oli makkarin kaapissa kaikenlaista rallikamaa. Mieleen on jääneet faijan nuottivihot, äidin rallihanskat ja muistaakseni kypärä. Se oli valkoinen ja siinä meni musta raita keskellä. Se teki siitä rallikypärän. Perheessä ralli oli melkoisessa keskiössä. Olihan äiti istunut kotimaan kovimpien naiskuskien kartturina ja ajanut siinä ohessa itsekin. Faijalla kartturihommat olivat vasta tuoreita, mutta silti hänkin istui jo kovien kuskien kyydissä. Ensimmäinen heistä, jonka muistan kirkkaasti, oli Harri Väänänen. Siitä oikeastaan alkaa minun tietoisuuteni faijan rallihommista. Ja jos vielä oikein tarkkaan muistelen, niin uskoisin tuon ajan sijoittuvan Nortti-tiimin aikakauteen. Nortti-tiimi oli edellä aikaansa, ehdottomasti! Koko tiimi oli samoissa väreissä, ajopuvut olivat upeat, samoin takit. Taisi olla pipotkin ja muut systeemit. Niitä roikkui kotona Rajatorpassa milloin missäkin. On täysin käsittämätöntä, ettei niitä säilytetty. Se oranssisininen ajopuku olisi ehdottomasti pitänyt kehystää. Jos se jonkun nurkista löytyy, niin kertokaa ihmeessä!

KartturifaijaVäänäsen kanssa faija ajoi monta vuotta. Kostajalla, Ladalla ja Peugeotilla. Lada-vuodet ovat jääneet sillä tavalla mieleen, että Jyväskylä kesti aina seuraavalle viikolle asti. Tai kestiväthän treenitkin silloin jo viikkokausia. Faija käytti siihen kesälomansa, ja kerran muistan meidän olleen Himoksella mukana. Asuttiin Polar-asuntovaunussa, se kun oli Väänäsen ja faijan sponssi. Se oli myös F1-kuljettaja Ronnie Petersonin sponssi. Polarin tarroja olikin sitten melkoinen kasa liimattavaksi. Yksi Petersonin tarra oli polkuauton numerokilvessä. Sillä lunastin luultavasti pihapiirin kovimman polkuautoilijan tittelin. Niin siitä Jyväskylän venymisestä. Rynski ja faija voittivat luokkansa sillä pikkumoottorisella Ladalla. Ehkä vuosia on kulunut sen verran, että rikoksen voi paljastaa. Venäläiset vaihtoivat kotimaan autoon aina ennen Jyväskylää toisen moottorin, joka olikin yllättäen merkittävästi tehokkaampi. Kenties kuutiotilavuuskaan ei sitten ollut enää ihan luokan sallimissa rajoissa. Tai en minä tiedä? Luokkavoittoa juhlittiin (taisi niitä olla useampi) aina perusteellisesti. Sauna oli ymmärtääkseni Konelan tiloista varattu, ja itänaapurin tyyliin väkijuoma virtasi. Faija tuli kotiin sitten aina aikanaan. Tämän puolen faija kertoi vasta myöhemmin. Paljon myöhemmin. Suureksi harmikseni rallista on tullut tosikkojen laji. Nykyisin syödään ituja ja juostaan maratoneja. Hauskanpito on jäänyt vähemmälle, jos saunassa ryyppäämistä nyt hauskanpidoksi voi edes sanoa.

KartturifaijaNoilta vuosilta muistan myös edesmenneen Kake Mäkelän. Kake oli faijan esimies Maan Autossa ja äärimmäisen ystävällinen ja charmantti mies. Joitain ralleja Kake ja faija ajoivat kimpassakin, tietysti Peugeotilla. Kakella oli muutaman kerran kartturina myös juoksijalegenda Lasse Viren. Muistan tavanneeni Lassen. Se oli kova juttu! Mutta vielä kovempi juttu oli Timo Mäkinen! Faija ja Timo pitivät siihen aikaan kimpassa rallikouluja, joita valmisteltiin meillä himassa. Mäkinen saapui paikalle ja minulla meni pasmat aina täysin sekaisin. Mäkinen meidän olkkarissa! Kavereille tietysti raportti heti seuraavana päivänä koulussa. Ei ollut somea mihin twiitata aiheesta. Kovia nimiä vilisi 70-luvulla. Keimola oli vielä voimissaan ja siellä vierailimme usein. Rallicross oli mielestäni ehdoton ykköslaji, ja sitä se on edelleen. Tosin siitäkin on se alkuperäinen fiilis pois. Autot ovat nykyisin kaikki samanlaisia. Keimolan aikaan autot vielä erottuivat toisistaan. Yksi kovimmista oli Antero Laine. Antsa oli mun idoli! Minulla on olemassa kuva, jossa leikin voittajaa. Albumin kuvatekstissä lukee ”Antero Laine on kukitettu voittajana”. Olen tietysti pukeutunut ajopukuun ja kypärään. Ne olivat minun mikroautoilua varten hankittu. Istun isolla olkkarin koristetyynyllä, jonka tarkoitus on esittää auton kattoa. Kuskit olivat kaikki kuninkaita siihen aikaan, ja suuri kohokohta oli aina kuljettajaesittely, jossa mekaanikko ajoi autoa ja kuskit istuivat katolla. Nykyisin siitä saisi varmasti jonkun sakon, jos sellaista menisi edes ehdottamaan. Kuvassa mun kypärän otsassa oli Form-tupakkatarra. Tänään siitäkin saisi varmasti ilmoituksen lastensuojeluun. Näin aikuisiällä tunnen Anteron jo muutenkin. Hän on varsin tietoinen asemastaan nuoruusvuosien idolinani, joka käy ilmi lähes poikkeuksetta meidän kohdatessa. Annan hänen olla idolini edelleen. Asetelma sopii meille molemmille.

Harri Väänäsen jälkeen faijan kuskiksi vaihtui Sampsa Junnila. Hän on myös minun ensimmäinen kuskini, mutta ei suinkaan virallisesti. Kaikki rallifanit (etenkin aikalaiset) muistavat Junnilan ja Peugeot kaksnollavitosen. Oli vuosi 1987, minulla ikää 16 ja Vantaa-ralli. Junnila ajoi VIP-autoa ja minut salakuljetettiin yhdelle EK:lle kartturiksi. Enhän minä siinä autossa olisi saanut istua! Huoltopaikalla oikea VIP-vieras otettiin sivuun ja minä hiivin autoon istumaan. Jännitti! Erikoiskoe ajettiin Petikon takamailla ja Sampsa lasketteli minkä osasi. Olin haltioissani! Tiesin, että jonain päivänä istun ralliautossa tuolla samalla kartturin paikalla ihan virallisestikin. Tuosta tapauksesta ei saanut hiiskua kenellekään. En hiiskunut, paitsi kaikille kavereille ja tuntemattomillekin. En tänä päivänä tiedä, tiesivätkö rallin järjestäjät tästä tempauksesta. Vuonna 2000 ajoimme sitten Sampsan kanssa kimpassa ihan oikean rallin Saarenmaalla. Silloinkin auto oli etuvetoinen ja voitimme luokkamme.

KartturifaijaFaija voitti vuonna 1988 pienen A-ryhmän mestaruuden. Olin siitä todella ylpeä. Samana vuonna tuli voitto myös Tallinna-rallista, joka mullisti faijan elämän hetkeksi. Nykyisin Tallinna-rallin voittaja on yksi muiden joukossa, mutta vuonna 1988 se oli jotain merkittävää. Kisassa sai ajaa ensimmäistä kertaa länsiautoilla, mutta maksimissaan 1600-kuutioisella moottorilla varustettuna. Junnila ja faija vuokrasivat entisen pikkumoottorisen Peugeotinsa ja voittivat kisan. Muistan muuten auton rekkarin, AVE-205. Tuon voiton jälkeen herrasväkeä kuljetettiin kaikenlaisissa pippaloissa. Sankarit olivat syntyneet, eikä kumpikaan tuntunut liiemmin vastustavan uutta tähtistatustaan. Are Eller (paikallinen loistava moottoriurheilutoimittaja) ystävystyi Sampsan ja faijan kanssa. Siihen aikaan Virossa pyöri Ellerin moottoriurheiluohjelma, joka oli ymmärtääkseni suora lähetys. Sankarikaksikko vieraili siinä voittonsa jälkeen useasti. Yksi jakso on jäänyt mieleen. Hämmästelin tähtiparin hieman leppoisampaa esiintymistä ja lievähköä sekaannusta sanoissaan. Jälkeenpäin ymmärsin hyvin mistä se johtui. Uskon, että tuo aika oli varmasti yksi parhaimmista faijani ralliuralla!

Kartturifaija90-luvulla pääsin sitten viimein itsekin astumaan faijan jalanjälkiin. Faija istui vuonna 1991 Saku Vierimaan kartturina, ja saimme ajaa ensimmäiset rallit kaksikon nuottiautolla. Miettikää! Lancia Delta Integrale! Kuskina oli paras kaverini Toni Lindqvist. Seuraavana vuonna saimme käyttöömme A-ryhmän Audi Coupe Quattron. Se oli sama auto, jonka Junnila ja faija sipaisivat pusikkoon Tallinnassa edellisenä vuonna. Siinä rytäkässä faijalta murtui pari selkänikamaa. Siihen aikaan etelänaapurin sairaskuljetus ei ollut aivan vaaditulla tasolla. Pappa saatiin pois autosta ja paareille. Paarit laitettiin ambulanssiin, jonka kuljettaja nosti rivakasti kytkimen ylös. Valkotakki oli kuitenkin unohtanut lukita paarit ja ne rysähtivät suoraan takaoviin faijan jalat edellä. Onneksi se sama valkotakki oli sentään muistanut lukita ne takaovet. Muuten koko paketti olisi lentänyt iloisesti valtatielle.

Siinä muutamia muisteloita faijan kartturihommista. Tarinaa riittäisi varmasti loputtomiin, mutta tähän hätään nämä tulivat mieleen. Viime vuosina olen saanut nauttia myös meidän yhteisistä kisoista. Neljä vuotta peräkkäin Tunturissa nolla-autona, minä kuskina, faija kartturina. Ne ovat olleet upeita kisoja. Tänä vuonna olimme mukana kilpailemassa, emme kuitenkaan samassa autossa. Faija voitti luokkansa Risto Laineen kanssa, minä puolestani tein saman Emil Lindholmin kanssa. Vaikka faijalla on nyt takana vuosisadan puolikas kartturina, niin intohimo lajiin on edelleen tulenpalava. Ukko kiertää tänä vuonna historic EM-sarjan, vaikka ikää tulee toukokuussa 69 vuotta. Minulla on takana 26 vuotta kartturina, mutta pystyn melkein käsi sydämellä sanomaan, etten koskaan tule faijan vuosia rikkomaan. Olen edelleen ylpeä hänestä! Ihailen ihmisiä, jotka antavat unelmien elää. Oli ikä ja unelma mikä hyvänsä.

Sami-Matti Trogenin kuulumisia

Sami-Matti Trogen Lohjalainen Sami-Matti Trogen on tehnyt sopimuksen Koiranen GP:n kanssa Formula 4 FIA NEZ -sarjaan kaudeksi 2017.

Sami-Matti aloittaa testiohjelman talvella ja ensimmäiseen kilpailuun hän osallistuu 13. toukokuuta jälkeen, kun hän täyttää viisitoista vuotta. Todennäköisesti hän tulee olemaan sarjan kuopus, mutta siihen hän on tottunut aikaisempina vuosina myös rallicrossin parissa. Sami-Matti osallistuu NEZ-sarjan lisäksi Espanjan sarjaan, tiimi selviää myöhemmin.

- Olen innoissani, sillä formuloissa pääsen ajamaan paljon, ja vielä kahdessa eri sarjassa. Se on hyvä, sillä kilometrejä tarvitaan tällä hetkellä, kertoo Sami-Matti.

Kilpailuviikonloppuja tulee olemaan noin 13-15, mutta tarkka kilpailumäärä ratkeaa, kun sarjojen kalenterit varmistuvat.

Sami-Matti ajaa sarjat Tatuus- tehtaan valmistamalla Formula 4 -autolla. Koiranen GP on suomalainen vuonna 1997 perustettu formulatalli, joka on ajattanut autojaan Formula Renault, Formula 4, Formula 3 ja GP3-sarjoissa. Tallipäällikkönä toimii Marko Koiranen. Tallin toiminnassa on vahvasti mukana myös Afa Heikkinen ja Markon veli Jari Koiranen. Tallin päämaja sijaitsee Espanjassa Barcelonan F1-radan läheisyydessä.

- Ajoin tammikuussa Barcelonassa Koiranen GP:n testin, joka meni mielestäni hyvin ja antoi uskoa menestymiseen myös formuloiden puolella. Auto oli kiva ajaa ja tykästyin lajiin kovasti.

Sami-Matilla ei ole aikaisempaa kokemusta rata-autoilusta tai kartingista, joten tavoitteena tänä vuonna on vain kokemuksen saaminen ja tallin kanssa kehittyminen.

Sami-Matin päämääränä on saada ammatti autourheilun parista. Hän on tehnyt paljon työtä ajamisen, fysiikan ja mielenhallinnan parissa jo useamman vuoden ajan. Osallistuminen täysin erilaiseen lajiin tukee nuoren miehen kilpauraa loistavasti.

- Kaikki kortit kannattaa katsoa, sillä aikaa mulla on tässä vielä rutkasti, 14-vuotias Sami-Matti päättää.

Manu Eskola: Ajonopeuiden vaikutus turvallisuuteen

Sami-Matti TrogenTaasen olisi talvi saapunut ainakin osaan maatamme ja niinpä ollen esimerkiksi kelkkakausi on avattu. On aika hieman muistella niitä "sääntöjä", jotka asian tiimoilta koskee kelkan kuljettajaa. Lähtökohtahan oli se, että maastossa moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tuli olla maanomistajan/haltijan lupa. Kysyvä ei tieltä eksy, joten kannattaa tämä asia selvittää ensin, kuin myös mahdolliset rajoitukset kyseisellä alueella. Paikallisilla kelkkakerhoilla/vuokraamoilla on yleensä ajan tasalla olevaa tietoa alueensa rajoituksista.

• maastossa ajettaessa 15-vuoden ikä
• kypärän käyttöpakko, myös matkustajat ja alle 15-vuotiaat. Myös reessä matkustavat, mikäli kyseessä avonainen reki (ei siis umpinainen reki).
• rattijuopumus säännöt koskevat
• tiellä ajaminen pääsääntöisesti kielletty. Poikkeus; mikäli maastoeste esim. sula joki/järven kohta, rautatie ym. tai jopa maasto itse, voi ohittaa/käyttää siltaa/tietä esteen ohittamiseen. Käytettävä tällöin sitä tien auraamatonta osaa eli penkkaa. Mikäli penkka on niin korkea, ettei sinne pääse voi ajaa tiellä/ajokaistalla ( kts. asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 2 luku 11§, Finlex ) Maksiminopeus tiellä ajettaessa 40 km/h. Huomio ajokorttivaatimus T-luokka.
• Nopeusrajoitus maastossa maa-alueella 60 km/h, jääpeitteisellä vesialueella 80 km/h, kuitenkin reitillä 60 km/h, rekeä vedettäessä, mikäli matkustajia kyydissä, 40 km/h.
• tutustu käyttämääsi kelkkaan, varmista hihnan kunto ja varahihna, varmista varatulpat mukaan ja OPETTELE näiden vaihtaminen. Myös ohuempaa, mutta kestävää köyttä sellainen 5-10m pätkä sekä työkalut em. osien vaihtamiseen.
• pidä mukanasi AINA tulentekovälineet (minigrip tms. pussissa). Opettele tekemään tulet myös talvipakkasessa. Polttoainetta löytyy kyllä kelkasta, jos tarve ja jopa kaksitahtituorevoiteluöljykin palaa.
• kunnon puukko ja monitoimityökalu.
• jos et osaa suunnistaa, älä lähde yksin matkaan, opettele suunnistamaan tai ota kaveriksesi kokenut kelkkailija. Se puhelin pimenee aika nopeasti talvella. Muista, että pimeällä maailma on aivan toisen näköinen ja tututkin maastot ovat vieraita. Kerro lähiomaisille tai tutulle henkilölle, minne aiot ajella.
• Ja usko, että jääalue on kaikkein vaarallisin alue. Jäällä kuolee suurin osa kelkkailijoista, kova vauhti, alkoa veressä, sula, railo, lumen muovaama hyppyri, pimeällä rantapenkat, verkkojen merkit, jäätiet (myös päivisin vaarallisia). Jäällä päiväsaikaan ei ole mitään, mikä voisi pelottaa, metsässä on puut aivan olkapään vieressä, joka rajoittaa menohaluja.
• Kypärä päähän….kypärä päähän ja se leukahihna kiinni. Tosi kelkkailija hankkii vielä sellaisen crossi-suojapaidan, jossa kaikki suojat ovat valmiina eli kyynär- olka- selkä ja rintapanssari ja paidan muodossa jopa helposti puettavissa. Ja polviin polvisuojat tietenkin, se tuollaane ranteenpaksuinen koivu napsahtaa niin ilkeesti sääressä.
• Aloittele kelkkailu hitaasti opetellen kokeneemman seurassa ja jos olet sillä firman safarilla, niin näytöt osaamisestaan voi antaa siellä työmaalla eikä safarilla.
• Kunnioita luontoa ja sen asukkaita. Se olet sinä, joka menee kylään ja kylässä ollaan kylän tavoilla. Älä siis kaatele puita ilman lupia ja ajele missä sattuu, vaan merkityillä urilla ja reiteillä. Oikein hyvää lisätietoa löytyy esim. Liikenneturvan sivuilta. Myös poliisilaitoksilla on moottorikelkkailuun perehtyneitä koulutettuja poliiseja, joilta voi aina kysyä neuvoja askarruttaviin ongelmiin.
• Siis terve järki mukaan, sillä pääsee pitkälle. Kelkkailu on oikeasti mukavaa touhua, kunhan muistaa, että silläkin lähtee henki todella nopeasti. Itse olen ajellu kelkalla talvisin yli 20 vuoden ajan, mutta vieläkin opin uusia asioita….vanhoja unohtamatta.

Liikennemerkki 426, Moottorikelkkailureitti
VesaIlmari, puukkohihojen kelkkakouluttaja